PÄÄSIÄISEN SANOMA SANOIN JA KUVIN

"Monet kristityt uskovat, että pääsiäisen keskeinen sanoma on, 

että Jeesus kuoli meidän puolestamme, niin että me voimme 

saada kaikki syntimme anteeksi. 

Mutta anteeksianto oli myös

mahdollista Vanhassa liitossa, 

virheettömien eläinuhrien kautta, 

jotka uhrattiin syntisten puolesta."    (Google johdanto)

ENSIMMÄINEN PÄÄSIÄINEN

Istuin vuosia sitten seurakuntatalolla kuuntelemassa messiaanisen juutalaisen luentoa Vanhasta Testamentista. Hän oli koulutukseltaan teologi. En muista miehen nimeä ja esitelmästä muistan vain yhden asian ja se liittyi pääsiäiseen. Toisessa Mooseksen kirjassa kerrotaan, kuinka Faarao kieltäytyi vapauttamasta orjina pidettyjä israelilaisia ja esti heitä lähtemästä Jumalan heille lupaamaan maahan, vaikka Jumala lähetti yhä ankarampia vitsauksia. Mooses kertoi israelilaisille, että Jumala aikoi rangaista egyptiläisiä vielä kymmenennellä vitsauksella, jolloin kaikki esikoiset kuolisivat, mutta israelilaiset välttyisivät vitsaukselta. Heidän käskettiin merkitä omat asumuksensa. Merkki, jonka israelilaiset sivelivät teurastamansa uhrikaritsan verellä oven pieleen, oli Tav-kirjain, joka siihen aikaan oli ulkonäöltään ristin muotoinen.

Jokaisena pääsiäisenä olen asiaa muistellut. Luennoitsija yhdisti koskettavalla tavalla ensimmäisen pääsiäisen kristilliseen pääsiäiseen, jolloin Jeesus on uhrikaritsa ja hänen verensä ristillä säästää siihen uskovat kadotustuomiolta.

Kuuntelin viikolla netistä tuttavani, raamatunopettaja Riitta Keskimäen palmusunnuntain saarnan Vivamon kirkosta. Heprean taitaja Riitta puhui ristinmuotoisesta Tav-kirjaimesta Hesekielin aikana. Herra halusi rangaista Jerusalemin asukkaita luopumuksesta, mutta käski merkitä Tav-kirjaimen niiden kaupungin asukkaiden otsaan, jotka piti pelastaa tulevalta tuholta: "ne, jotka huokaavat ja valittavat kaupungissa tehtävien iljettävyyksien tähden."

Olen talven aikana kuunnellut Jukka Norvannon raamattutunteja Vanhasta Testamentista ja tajunnut pitkäperjantain merkityksen uudella, syvällisemmällä tavalla. Ilman Vanhan Liiton veriuhrikäytäntöä, Jeesuksen veriuhrin merkitys ei avaudu täysin. Eikä se edelleenkään ole ihmisjärjen tajuttavissa, ellei Pyhä Henki sitä kirkasta ja auta uskomaan.

Pääsiäisen aika on minulle Jeesuskuvien maalaamisen aikaa. Yllä olevan sekatekniikkakuva (lyijykynä, pastelli ja Paint. net. kuvankäsittelyohjelma) on eilistä tuotantoa. Kuva on nimeltään "Ev.lut. ikoni". Etsin Jeesusta kuvatessani tietynlaisia kasvoja, mutta en tunne koskaan täysin tavoittavani sitä, mitä haen. Aloin miettiä, mistä tavoite on tullut. Joskus ajattelin, että se tuli lapsuuden pyhäkoululuokan seinällä olleesta maalauksesta. Mutta etsin Töölön seurakunnan kotisivulta taulun kuvan ja totesin, ettei tavoite löytynyt sieltä.

Viikolla kaivoin laatikosta lapsuuskotini seinällä olleen ikonin. Sen olivat vanhempani ostaneet vuonna 1938 Sortavalan Valamosta. Ei sekään ole tavoitekuvani mukainen, mutta melko lähellä sitä.

Etsin netistä lapsuuskotini perheraamatun kuvittajan Doren kuvaamia Jeesuksia ja löysin etsimäni. Seuraavassa mustavalkoisessa kuvassa Jeesus on juuri sen näköinen, mitä olin ajatellut. Mutta en löytänyt muista Doren kuvista samaa tuttuuden tunnetta.

Koskettavin Jeesustaulu on minulle Rouaultin kärsivä Kristus (kuva alla). Se kuva oli ollut Ateneumin mainoksessa 60-luvulla, kun kuljin päivittäin sen ohi yliopistolle ja elin elämäni vaikeinta aikaa. En muista edes, kävinkö Ranskan taiteen näyttelyssä, jossa taulu oli ollut. En ollut uskossa ja tuskin taulu olisi tehnyt samaa vaikutusta kuin myöhemmin. Minulle mainoksessa oli järkyttävä kuva ihmisen kärsimyksestä ja se resonoi oman kärsimykseni kanssa. 80-luvulla uskoon tuloni jälkeen menin Pariisissa Pompidou-keskukseen ja näin odottamatta taulun siellä. Tulkinta oli nyt erilainen kuin aikaisemmin. Koin kuvan välittävän Jeesuksen kärsimyksen yhteyden omiin synteihini. - Minun tähteni.

Eräästä Stendahl-nimisestä miehestä kerrotaan: "Nuori mies koki voimakkaan liikutustilan, jonka sai aikaan kuvataide. Hän oli yksin ja lankesi polvilleen eikä voinut ymmärtää, mikä häneen oli iskenyt." Nykyään taiteesta hurmiotilaan joutumista sanotaan Stendahlin syndroomaksi. Kaikkein lähimpänä syndroomaa olen ollut siellä Pompidou-keskuksessa Rouaultin taulun äärellä. Taulun kuva on kirjan kannessa, jonka sain tyttäreltäni lahjaksi yli 30 vuotta sitten.

Seuraava kuva onkin mysteeri. Pellavainen käärinliina on ollut vuosisatoja tutkimuksen kohteena, eivätkä taitavatkaan tiedemiehet osaa selittää, miten kuva on kankaalle tullut. Asiasta kiinnostunut voi lukea LISÄÄ>>>     (torinon-kaarinliinan-mysteeri-syvenee)

Vatikaani ei ole määritellyt käärinliinaa pyhäinjäännökseksi. Tällä hetkellä se on statukseltaan ikoni, eli Jeesusta kuvaava teos.

JUMALANI, JUMALANI MIKSI MINUT HYLKÄSIT?

Jeesuksen sanat ristillä koskettavat. Hän oli sataprosenttia ihminen, joka tuntee tulevansa Jumalan hylkäämäksi ja sataprosenttia Jumala, joka tietää, ettei Hän hylkää. Me voimme samaistua hänen ihmisyyteensä omien hylkäämiskokemustemme hetkillä. 

Ihmisen kipein tunnelukko on hylkäämisen tunnelukko. Meillä kaikilla on historiassamme erilaisia hylkäämiskokemuksia, joista olemme selviytyneet. Mutta tunnelukon pohjana ovat ne hylkäämiset, joista emme ole selviytyneet. Ne ovat voineet tapahtua niin varhain elämämme alussa, että olemme olleet vain kokemusten armoilla tai ne ovat tapahtuneet myöhemmin ja ovat olleet niin haavoittavia, etteivät sen hetkiset voimavaramme ole riittäneet niiden käsittelyyn. Hylkäämisen tunnelukko (skeema) saa meidät tulkitsemaan elämää virheellisesti. Surullista on se, että se vaikuttaa myös ihmisen jumalakuvaan. Ihminen kokee, että Jumala on hänet hylännyt. Se uskomus on kuitenkin virheellinen – Jumala ei hylkää ketään. Käsittelen seuraavaksi hylkäämisen tunnelukkoa ja sen takana olevaa hylkäämisen skeemaa. Lisää aiheesta voi lukea kotisivultani www.psykotieto.com > kognitiivinen terapia > hylkääminen

Hylkäämisen skeeman omaavalla perususkomuksena on, että kaikissa ihmissuhteissa on ainaisena uhkana niiden päättyminen. Hylkäämisen skeeman taustalla voivat olla varhaiset lapsuudenkokemukset, mutta myös myöhemmin tapahtuneet traumaattiset kokemukset. Joku on voinut tulla koulukiusatuksi ja joku on teini-iässä tai nuorena aikuisena kokenut rakkaussuhteessa raskaan hylkäämisen. Parisuhteen päättyminen ja huonosti hoidetut avioerot voivat aiheuttaa hylkäämisen skeeman. Myös työelämän hylkäämiset ja varsinkin irtisanomiset ja työttömyys muodostavat riskin hylkäämisen teeman syntymiselle.

Hylkäämisen skeema on yksi kahdeksastatoista hankalasta skeemasta. Sen vaikutuksia kuvaa skeematerapian perustaja Jeffrey Young seuraavasti:

• Hylkäämisen skeeman omaava pelkää tulevansa hylätyksi, jos muut saisivat tietää, millainen hän todellisuudessa on.
• Hänen pelkonsa menettää itselleen tärkeitä ihmisiä värittää hänen ihmissuhteitaan ja tulkintojaan muiden käyttäytymisestä. Hän tulkitsee hylkäämiseksi sellaista muiden käyttäytymistä, joka ei todellisuudessa tarkoita hylkäämistä. Hän voi myös muistaa virheellisesti muiden sanomisia.
• Peruspelko voi saada hylkäämisen tunnelukon omaavan käyttäytymään epäjohdonmukaisesti. Hän voi itseään suojellakseen 1. hylätä kaikkein rakkaimpia läheisiään, jotta ei tulisi itse hylätyksi tai 2. hän voi käyttäytyä niin, että toinen ei lopulta enää jaksa ja hylkää hänet. – Pelko hylätyksi tulemisesta on kuluttavaa ja se päättyy siihen, kun saa toisen hylkäämään itsensä. Skeema voi aiheuttaa sen, että ihminen 3. karttaa sitoutumista parisuhteeseen sen päättymisen pelosta tai ihminen 4. etsii parikseen sitoutumiskammoisia. Joskus se voi ilmetä 5. takertumisena toiseen ihmiseen, koska jo lyhytkin ero läheisestä on uhka ja saa aikaan pelon toisen menettämisestä. Joku voi käyttää kaikkia viittä eri tapaa suojautua, joku vain osaa niistä tai jatkuvasti yhtä ja samaa.

Skeematerapiassa tavoitteena on muuttaa ihmisen kärsimystä aiheuttavia uskomuksia realistisemmiksi. Häntä kehotetaan vakuuttamaan itselleen, että hylkäämistä ei kannata pelätä, harvoin niitä hylkäämisiä tulee, joskus kuitenkin, mutta niistä kyllä selviää. Kannattaa luottaa ihmisiin ja ihmissuhteiden jatkuvuuteen. Itse ei kannata hylätä elämän tarjoamia hyviä ihmissuhteita, huonoja kylläkin. – Jumala on vakuuttanut Raamatussa, ettei hän hylkää ja hän pelastaa jokaisen, joka huutaa häneltä apua, tuntui itsestä miltä tahansa.

Jeffrey Young näkee mahdolliseksi yhdistää skeematerapiaan eri uskontojen näkemyksiä. Siis myös kristinuskoa! Young on kirjoittanut esipuheen kirjaan, jossa yhdistetään kristinuskoa ja skeematerapiaa. Sen on kirjoittanut pappi ja psykologian professori John J. Ceceron : "Praying through Our Lifetraps: A Psycho-Spiritual Path to Freedom". Yeffreyn yhteistyökumppani tohtori Janet Klosko kiittelee John Ceceron kirjaa ja toteaa: "Kirjan keskeisin näkökulma – että Jumala parantaa haitalliset skeemamme – viitoittaa tietä psykologisten ongelmien hengellisille ratkaisuille. Niille, joilla on pääsy siihen maailmaan, Jumala voi tarjota rajattomat mahdollisuudet korjaavaan vanhemmuuteen."

VOIMALAUSEITA ISÄN SYDÄMELTÄ

Toistettu ajatus raivaa aivoissa oikeita väyliä ja uusi ajattelutapa alkaa saada sijaa.

Elämän korjaavat kokemukset voivat parantaa haavoja: myötätuntoinen lähimmäinen, hyvä parisuhde tai taitava terapeutti. Psykologiset työkalut ovat auttaneet monia.

Olen nähnyt sellaisia ihmeitä, että uskoon tulo on ollut korjaava kokemus hylätylle. Koko mennyt elämä ja myös siihen kuuluneet hylkäämiset aletaan nähdä uudella tavalla Jumalan rakkauden valossa ja Raamatusta löytyy lohdutusta ja voimalauseita.

Psalmeissa puhutaan paljon sekä positiivisista että negatiivisista tunteista. Psalmeja on siksi käytetty itsehoitona vuosituhansien varrella, toteaa jopa kognitiivisen terapian konkari Ellis, joka oli itse ateisti. Omaan irrallisuuteen ja sisäiseen orpouden tunteeseen voi etsiä apua yhdessä psalminlaulajan kanssa. Psalmeissa mainitaan sana turva yli 70 kertaa. Irralliseksi itsensä tunteva voi itsehoitona lukea läpi psalmit ja alleviivata sellaiset jakeet, joissa turva mainitaan. Lisäksi monissa psalmeissa teemana on turva, vaikka sanaa ei mainita. Psalmi 23 on tällainen turvapsalmi. Se on psalmeista tunnetuin ja monelle mielipsalmi. Irrallisuudesta kärsivälle sen asian tiedostaminen, että on Jeesuksen hoivaamassa laumassa, luo tunnetta syvemmästä liittymisestä. Psykologia kannustaa hylättyä purkamaan virheellisiä uskomuksia ja luottamaan muihin ihmisiin. Raamattu tarjoaa luottamusta Jumalaan ja Jumalan läheisyyttä. 

Mal.2:16: "Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala"

Kun hylätty parantuu haavoistaan, hänen ajatusmaailmansa muuttuu ja hankalat tunteet painuvat taka-alalle. Tosin ne saattavat sieltä joskus pulpahdella esiin. Mutta hylkäämisen skeemasta eroon päässyt osaa myös ennakoida tunnemuutoksia ja tarttua hankaliin ajatuksiin ja tunteisiin heti varhaisvaiheessa.

Psalminkirjoittaja 61:4 toteaa: "Sillä sinä olet minun turvapaikkani, vahva torni vihollista vastaan." Kun maailmanmeno ahdistaa voi vetäytyä mielikuvissa torniin, jossa on hylätyllekin turvapaikka.

Ps. 37:28 Herra rakastaa oikeutta. Hän ei hylkää omiaan vaan varjelee heitä iäti.

Hepr. 13:6 Jumala on itse sanonut: "Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää"

5. Moos. 33:27 "Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret."

Psalmeissa rukoillaan, että Jumala ei hylkäisi ja pelätään, että hän hylkää ja lopulta luotetaan siihen, ettei hän hylkää. Syvin ja haavoittavin hylkääminen on se, jos jompikumpi vanhemmista on hylännyt. Sen kokenut voi luottaa, että Jumala ei hylkää ja uskoa Psalmin kirjoittajan kanssa

Ps. "27:10: Vaikka isä ja äiti minut hylkäisivät, Herra pitää minusta huolen.

PÄÄSIÄISEN SANOMA

70 ja 80 luvuilla Forssassa oli herätystä, mutta seurakunnalla ei ollut omaa lehteä. Pääsiäisenä -79 seurakunta oli osatanut sivun Forssan lehdestä ja siinä mm. kerrottiin tiiviissä muodossa pääsiäisen sanoma:

Maalasin yli neljäkymmentä vuotta sitten äidilleni taulun, jonka nimi on "Rauha teille". Aihe liittyy toiseen pääsiäispäivään, kun opetuslapset olivat peloissaan lukkojen takana ja Jeesus tuli heidän luokseen. Äitini kuoleman jälkeen veljeni ripusti taulun kotinsa seinälle. Veljeni kuoleman jälkeen sain sen takaisin itselleni. Kävi niin kuin minulle usein käy, Jeesuksen kasvot eivät olleet mielestäni riittävän "oikean näköiset" eli sisäisen tavoitekuvani mukaiset. Aloin maalata kasvoja uudelleen ja edelleen se on kesken. Mutta tämän keskeneräisen taulun mukaisesti toivotan kaikille rauhaa: "Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti."

Iloisissa tunnelmissa kaksi nuorta pappia>>>