YHTEISÖJÄ JA YHTEISÖLLISYYTTÄ

KESKEN

Osallistuin eilen SenioriFoorumin tilaisuuteen Helsingissä Agricolan kirkossa. Luennoitsijana oli Geriatrian emeritusprofessori Timo Stranberg ja aiheena oli "Voiko ikääntymistä hidastaa?"

Alla olevassa kuvassa Timo Srandberg luennoi ja rovasti Ensio Klemi istuu etupenkissä.

Toiminnan on aloittanut maaliskuussa 2007 eläkkeelle siirryttyään rovasti Ensio Klemi. Toiminta syntyi tarpeesta auttaa ja rohkaista eläkkeelle siirtyneitä uuden kokemiseen ja osallistumiseen. Siellä on vakiokävijöitä, jotka osallistuvat säännöllisesti ja satunnaisia kävijöitä, jotka valitsevat osallistumisensa esimerkiksi luennon mukaan. Kirkon alakerta toimii kahvilana puolitoista tuntia ennen luentoa ja siellä sitä yhteisöllisyyttä on mahdollista rakentaa. Kahvila on täynnä kahdeksan hengen pöytiä, jossa on luontevaa keskustella vanhojen ja uusien tuttavien kanssa. Tosin eilen yhden pöydän ympärillä istui suunnilleen kaksinkertainen määrä – he olivat luultavasi joku porukka, joka oli tiivis yhteisö jossain muuallakin. Istahdin ystäväni kanssa pöytään, jossa jo kaksi naista keskusteli vilkkaasti keskenään (kuva alla). He olivat tavanneet toisensa vasta muutama minuutti aikaisemmin ensimmäisen kerran. Tätä on SenioriFoorumin yhteisöllisyys: Kaikkien kanssa voi alkaa keskutelun ja tuntemattoman kanssa tulee pian tutuksi.

Tunne kuulumisesta yhteisöön kasvaa myös osallistumalla SenioriFoorumin retkille. Itse olen ollut heidän mukanaan Savonlinnan oopperajuhlilla ja oopperassa Tallinnassa. Tietoa SenioriFoorumeista eri paikkakunnilla löytyy täältä: https://kansanraamattuseura.fi/osallistu-tai-tilaa/senioritoiminta/

Esitteesä todetaan: Sinullekin on täällä paikka. Toiminnan järjestävät Kansan Raamattuseura ja Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita asuinpaikasta tai taustasta riippumatta!

Kryptassa on ennen luentoa edullinen kahvitarjoilu alkaen klo 11.30 Kuvassa naiset olivat eilen  hyvissä ajoin menossa kahvilaan. Luento alkaa klo 13.00 kirkkosalissa.

Mielenkiintoisen luentonsa lopuksi Strandberg totesi, että sosiaalinen aktiivisuus, jota olemme osoittaneet tulemalla tilaisuuteen, on lisännyt elämämme pituutta. Kuulumisen yhteisöihin on todettu olevan yksi ikääntymistä hidastava tekijä. 

Nykyään puhutaan paljon yhteisöllisyydestä, mutta opiskellessani 60-luvulla psykologiaa, termi yhteisöllisyydestä ei ollut lainkaan käytössä.

Yhteisöllisyyden tunne on psykologian mukaan ilmiö, jolloin ihminen kokee kuuluvansa johonkin ryhmään ja olevansa hyväksytty ja merkityksellinen osa ryhmää. Yhteisöllisyyden tunnetta ei synny vain liittymällä johonkin ryhmään tai yhdistykseen tai Facebook-ryhmään. Seuraavanlaisista aineksista rakentuu tunne yhteisöllisyydestä: Tärkeintä on ihmisen kokemus siitä, että "olen yksi meistä". On myös tärkeää kokea, että on hyväksytty mukaan. Yhteisöllisyyden tunnetta kasvattaa myös kokemus samanlaisista arvoista ja tavoitteista ja kokemus, että tulee kuulluksi. Strandberg oli listannut kolmetoista ohjetta, joita kannattaa noudattaa oman iän lisäämiseksi. Yksi niistä oli: "Vaali sosiaalisia suhteita: suosi ystäviä ja vältä vihamiehiä."

Psykologisissa tutkimuksissa yhteisöllisyyden on havaittu olevan yhteydessä muun muassa parempaan mielenterveyteen ja elämänlaadun kokemukseen sekä alhaisempaan stressitasoon ja selviytymiskykyyn eli psyykkiseen joustavuuteen ja kestävyyteen.

Kaikki yhteisöt eivät kuitenkaan ole yhteisöllisiä. Työpaikka voi olla myrkyllinen yhteisö (kokemusta on), mutta työpaikka voi olla sosiaalisilta suhteiltaan niin vetovoimainen, että töihin jäädään kahvittelemaan ja rupattelemaan vielä työajan päätyttyä. Näin tapahtui meille Forssan ammatti-instituutin sosiaali- ja terveysalan osastolla, jossa opetin viimeiset työvuoteni. En kaivannut sen yhteisön lisäksi muita yhteisöjä. Tosin jumalanpalvelusyhteisö on ollut minulle vuosikymmenet tärkeä. Siinä yhteisöllisyyden tunne rakentuu eri tavoin, kuin työyhteisöissä. Kun olin jäämässä eläkkeelle olin huolestunut yhteisöjeni vähyydestä, ja siitä miten se vaikuttaa psyykkiseen hyvinvointiin eläkkeellä ollessa, kun vielä asuinkin yksin. Siinä vaiheessa tuli kuvaan mukaan jäsenyys Kansan Raamattuseuran hallituksessa ja perustin Helsinkiin Kansan Raamattuseuran tiloihin yhteisön, joka kokoontui kymmenen vuoden ajan: Yksin asuvat 60+ naiset. Väkeä oli kokoontumisissa 30 – 70 henkeä. Kun menetimme kokoontumistilan, oli aika lopettaa. Osallistujilla oli mahdollisuus kokea edelleen yhteisöllisyyttä SeniorFoorumissa. Oli ilo nähdä keskiviikkona siellä monia. tuohon piiriin osallistuneista. Eräs sanoi, että muistutan vähän yhtä ihmistä, jonka nimeä hän ei muista, koska hänellä on muistisairaus. Ehdotin, itseäni ja hän ilahtui: "Hän se oli". Totesin, että on kiva, että muistutan häntä edes vähän. Olenhan nyt kahdeksan vuotta vanhempi.

SOROPTIMISTISISAREKSI

Eläkkeelle siirtymisen jälkeen liityin soroptimisteihin, jonka toiminta täyttää hyvän yhteisöllisyyden kriteerit. Uusin tiivis yhteisö, johon olen solahtanut sisään, on Nivelyhdistys. Siinä meitä yhdistävät nivelongelmat ja terveellisen elämän tavoitteleminen. Siellä käytetään myös sisarkäsitettä - puhutaan nivelsiskoista.

Mitä se soroptimistit tarkoittaa?

Tuon kysymyksen olen kuullut monta kertaa. Soroptimistit ovat maailmanlaajuinen naisjärjestö, jonka tavoitteena on

· tarjota naisille ja tytöille koulutusmahdollisuuksia, taloudellista tukea, opiskelustipendejä ja opastusta (mentorointi) koulutukseen ja työharjoitteluun pääsemiseksi ja siinä menestymiseksi

· parantaa naisten taloudellista asemaa ja työllisyyttä

· toimia naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi ja tukea naisten mahdollisuuksia konfliktien ratkaisemiseen

· edistää elintarvikkeiden puhtautta ja naisten ja tyttöjen pääsyä parhaan mahdollisen terveydenhuollon piiriin

· käsitellä naisten ja tyttöjen erityistarpeita kestävän kehityksen, ilmastonmuutoksen ja luonnon katastrofien näkökulmasta

Suomessa on yli 50 soroptimistiklubia. Oma klubimme täyttää tänä vuonna 58 vuotta. alla olevassa kuvassa juhlimme 50-vuotista taipaletta. Emme ole mikään suljettu yhteisö, vaan toivomme, että mukaan tulisi uusia jäseniä. Jos toiminta kiinnosttaa, ota yhteyttä minuun: anja.laurila@surffi.net

Kansainvälisyys näkyy erilaisissa konferensseissa. Kesän lopussa oli Turussa Pohjoismainen konferenssi ja osa meidän klubilaisista tapasi tukholmalaisen ystävyysklubimme jäseniä. Olimme olleet heidän vieraanaan joitakin vuosia sitten. Silloin otetussa alla olevassa kuvassa lounastamme yhdessä Tukholmassa. Istumme vasemmanpuoleisessa pitkässä pöydässä. 

Alla olevassa kuvassa lounastamme tukholmalaisten soropimistisarten kanssa Turussa ravintola Gräddassa.

Meillä riitti vierustoverini kanssa paljon puhuttavaa. Annica oli myös  tietokirjailija ja hänkin oli ollut sijaisäiti. (Kuva alla)

Me olemme hankkineet vuosien mittaan varoja järjestämällä musiikkipitoisia yleisötilaisuuksia, muotinäytöksiä ja esimerkiksi osallistumalla myyjäisiin ja pitämällä vuosittain omaa pöytää kirppis-kellarissa. 

Järjestämme yleisöluentoja meille tärkeistä teemoista. Ensi kuussa on mahdollisuus tulla kuuntelemaan asiantuntijoita ilmaiseen tilaisuuteen:

RUOKA, RESILIENSSI JA RAUHA 

Keskiviikkona 21.10.2026 klo 18.00 Forssan kaupungintalo, valtuustosali.

Joitakin vuosia sitten järjestimme valtuustosalissa vähän samalta alalta yleisötilaisuuden. Forssan lehdessä oli "puffi":

"Maailmanlaajuisen ruoantuotannon tavoitteena on tuottaa koko ihmiskunnalle riittävästi terveellistä ruokaa samalla ottaen huomioon paikalliset olosuhteet ja ympäristö. Pyrkimyksenä on myös saada ihmiset muuttamaan ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan. Viime vuosina on tehty runsaasti tutkimusta uusien kotimaisten proteiinilähteiden löytämiseksi ja niiden ravitsemuksellisen hyväksikäytön parantamiseksi. Muitakin ihmiselle hyödyllisiä aineita tutkitaan ja pyritään sisällyttämään elintarvikkeisiin. Uusia tuotteita ruokakauppoihin on tullut ja tulee. Kaura eri muodoissaan on maailmalla tämän päivän hittituote. Ulkomaanmarkkinat vetäisivät kauraa reippaasti enemmän kuin mitä Suomessa nyt viljelemme."

Tilaisuutta oli mahdollista seurata striimattuna, kuten oli tapahtunut Hämeen ammattikorkeakoulussa opetuksen puitteissa. Myös muiden soroptimistiklubien jäseniä oli istunut etäkatsomoissa. Paikalle oli tullut 104 henkeä.