Kolme Collanaa

Pappilat olivat monella tavalla esimerkkinä ympäristölle. Ne olivat maatiloja, joissa usein otettiin käyttöön ensimmäisenä uudet menetelmät. Kirkko hoiti paljon sellaisia tehtäviä, jotka nyt ovat kunnan tai valtion vastuulla.

Vuoden 1686 kirkkolaki sääti: "Wanhemita pitä uscollisest manattaman / että he andawat Lapsens heidän Christilisen Oppins Cappalis hywin ja ahkerast opetetta ; ja käskettämän nijtä / joiden se murhe Seuracunnas pitä tule / Cappalaisen eli Luckarin / että he caikella wireydel Lasten opettamisen päälle pitäwät / ja opettawat Lapset lukeman Kirja". Siis lukkarit huolehtivat paitsi kirkkomusiikista myös kansan lukutaidosta. Lukutaito yleistyi kuitenkin varsin hitaasti. Enemmistö kansasta saavutti joltisenkin lukutaidon 1700-luvun jälkipuoliskolla.

Pappiloiden ja virkatalojen pohjapiirustus 


1600-luvulla barokkityyli oli tullut yleiseksi pappiloihin. Alla kuva:



Collanin veljekset Henrik ja Claudius muuttivat nykyisen Sastamalan alueelta Kangasniemen kautta Pieksämäelle. Henrik vanhempana poikana peri maatilan ja nuorempi Claudius koulutettiin papiksi. Kummankin jälkeläisistä on tehty oma sukukirjansa. Pieksämäellä solmittiin paljon avioliittoja sukulaisten kesken ja moni veljesten jälkeläisistä polveutuu kummastakin - kuten minäkin. Äitini polveutuu tämänhetkisen tiedon mukaan Henrikistä isänsä kautta. ja Claudiuksesta äitinsä kautta.

Olen tutkinut kolmen 1600-luvulla syntyneen esiäitini tietoja. Margareta Henrikintytär oli Anna Claudiuksentyttären serkku ja Anna Andersintyttären täti.

Margareta Henrikintytär Collan s.n.1668

Margareta Henrikintytär syntyi todennäköisesti Kangasniemen Suurolassa perheen kolmantena lapsena. Henrik oli maanviljelijä. Perhe muutti pian Margaretan syntymän jälkeen Pieksämäelle, missä Henrikin veli Claudius oli kirkkoherrana. Perheessä tiedetään olleen viisi lasta, joista Margareta oli keskimmäinen ja ainoa tytär. Hän avioitui erittäin nuorena ikätoverinsa Pentti Pentinpoika Vilhusen kanssa, joka oli Vilhulan kylässä sijaitsevan Etelätalon ratsutilan isäntä. Avioitumisvuotta ei tiedetä, mutta Margareta ja Pentti olivat luultavasti 18-vuotiaita ensimmäisen lapsen syntyessä. Vanhin lapsista syntyi siis v. 1686. Seuraava lapsi syntyi kahden vuoden kuluttua. Mutta sitten tulikin pitkä väli. Sitä oliko perheeseen syntynyt sinä aikana lapsia, jotka olivat kuolleet ei käy ilmi asiakirjoista. Kolmas lapsi syntyi yhdentoista vuoden tauon jälkeen ja hänestä viiden vuoden kuluttua neljäs lapsi ja hänestä taas viiden vuoden kuluttua perheen viides ja nuorimmainen lapsi. Vanhimman ja nuorimman välinen ikäero oli 23 vuotta. Perheeseen syntyi ainakin kolme poikaa ja kaksi tytärtä Kaikista pojista tuli sotilaita ja molemmat tyttäret avioituivat sotilaan kanssa. Aviopuoliso kuoli melko nuorena vuonna 1719. Nuorin lapsi Eeva oli silloin 10-vuotias. Pieksämäen ensimmäisessä rippikirjassa, 1721 - 1725 leskirouva Margaretan perheestä on oheisen kuvan mukaiset tiedot. Margareta on itsellisenä Pieksämäen kirkonkylässä lastensa ja lastenlastensa kanssa. Taloudessa asui 14 henkeä. Margareta kuoli 14 vuotta miehensä jälkeen 27.11.1733 ja oli kirkonkirjojen mukaan silloin 65-vuotias.

Anna Claudiuksentytär s. 15.4.1681

Anna Collana syntyi Pieksämäellä huhtikuussa 1681 kappalainen Claudius Collanin ja hänen vaimonsa Simonintytär Tarvoniuksen kuudenneksi ja nuorimmaksi lapseksi. Hänet kastettiin perjantaina 15. 4. ja on mahdollista, että hän oli syntynytkin sinä päivänä. Siihen aikaan haluttiin lapset kastaa heti syntymän jälkeen. Annan syntymän aikaan äidinisä Simon Christierni Tarvonius oli vielä Pieksämäen kirkkoherrana. Hän kuoli seuraavana vuonna ja Claudius Collanuksesta tuli appensa seuraaja.

Anna menetti äitinsä varhain ja perheeseen tuli äitipuoli. Hän oli Kajaanin pormestarin tytär Susanna Curnovius, joka oli jo selvästi vanhanpiian iässä - noin 30-vuotias. Anna oli yhdeksänvuotias, kun hän sai pikkuveljen, joka kastettiin Erikiksi. Isä Claudius oli luultavasti onnellinen saadessaan monen tytön jälkeen pojan. Suvun katsottiin jatkuvan vain poikien kautta ja suku oli sammunut, jos sillä ei ollut enää nimenjatkajaa. Perheeseen oli syntynyt 16 vuotta aikaisemmin poika, joka oli kastettu äidinisän mukaan Christiernukseksi, mutta hänestä ei ole myöhempiä tietoja, eikä hänellä ole jälkeläisiä. Hän on luultavasti kuollut jo lapsena. Tätä tukee se tieto, että Claudiuksen omistama Ruhalan tila kirkonkylässä siirtyi myöhemmin Annan omistukseen. Erik sai aikanaan monta miespuolista jälkeläistä, jotka takasivat suvun jatkuvuuden ja löytyvät Claudiusten jälkeläisten sukukirjasta.

Claudiuksen uusi avioliitto jäi lyhyeksi. Annan perhettä kohtasi taas suru. Isä Claudius kuoli 1692, kun Anna oli vähän yli kymmenen. Susannalla oli huollettavanaan lauma miesvainajan lapsia ja oma Erik oli noin vuoden ikäinen. Kun Susanna oli ollut viisi vuotta leskenä, Pieksämäelle muutti toiseksi kappalaiseksi Nicolaus Lång. Nicolaus oli kymmenisen vuotta Susannaa nuorempi. He perustivat uusperheen. Anna eli siis perheessä, jossa oli omia sisaruksia, velipuoli Erik ja Susanna-äitipuolen ja hänen uuden Nicolaus-aviomiehensä lapsia. Susanna synnytti ainakin kolme poikaa. Perhe muutti Pieksämäeltä 1699 Joroisiin, jossa Nicolaus toimi pappina.

Anna avioitui joroislaisen Joachim Thuresson Thuren kanssa. Avioitumisen vuosiluku ei ole selvillä. He asuivat Vättilänrannassa, jossa omistivat ison maatilan. Perheessä oli Ifvar-niminen poika. Toiset sukututkijat ovat tulkinneet, että Anna oli myös hänen äitinsä (itse kuulun niihin), toiset sukututkijat ovat sitä mieltä, että Anna oli äitipuoli. Anna ja Joachim saivat n. 1700 tyttären, jonka nimeksi annettiin Carin. He saivat vauvan, joka kuoli 31.3.1707 ja tyttövauvan 8.7.1710, hän sai nimekseen Margaretha. Anna jäi leskeksi 1720 alle 40-vuotiaana ja pari kuukautta miehen kuoleman jälkeen kuoli kirkonkirjojen mukaan heidän toinen lapsensa (luultavasti tarkoitettiin Margarethaa). Annan ja Joachimin Carin-tytär selvisi aikuiseksi ja avioitui Karjalankylään. Anna itse meni vielä uudestaan naimisiin Fabian Stårckin kanssa. Anna ja hänen miehensä ent. kersantti Fabian Stårck "möivät 15/2 1725 tehdyllä kauppakirjalla Pieksämäen kirkonkylässä olevan Ruhala nimisen verotilan" (lähde: Arvi Ilmoniemen artikkeli)

Anna, Anders Henrikinpojan tytär s.1693

Aloitan ruotsalaisesta esi-isästäni sotilas Lars Larsson Closterbergistä, joka avioitui Anna Collanan kanssa. Tiedämme asiakirjojen pohjalta, että hän oli syntynyt Länsi-Götanmaalla. Hän oli kasvanut paikkakunnalla, jossa oli kuninkaan omistama linna. Larsin isä, joka oli myös nimeltään Lars, kuului luultavasti linnan palvelusväkeen. Lähellä sijaitsi myös luostari, josta Larsin sukunimi juontaa juurensa. Linnasta on säilynyt kivipiirros, jonka mukaan alue oli varsin kaupunkimainen. Larsin tuloaikaa Suomeen ei tiedetä. Länsi-Götanmaalaislähtöinen ratsuväkijoukko-osasto oli perustettu Suomeen Suuren Pohjan sodan aikana ja se lakkautettiin vuonna 1721. Rykmentin katselmuksia oli vuosina 1708 - 1721. Lars palveli aluksi ns. ruotsalaisena sotilaana, mutta siirtyi Pieksämäen kompaniaan, kun suomalainen ruotuväkilaitos perustettiin v. 1721. Osa ruotsalaisista sotilaista, joilla oli maaomaisuutta Ruotsissa sai palata sinne, mutta Larsin kohdalla oli merkintä: ei vapautettu.

Sukututkija mielellään esittää faktoja, mutta Larsin ja Annan tarinan kohdalla on ristiriitaisia ja puuttuvia tietoja, eikä varmaa tarinaa saa niistä rakennettua. On sanottu, että jos 1700-luvulla on haluttu jotain salata, ei sitä 2000-luvullakaan selvää ota. Annan tietoja on näkemykseni mukaan salattu.  Anna oli esi-isäni Lars nuoremman äitipuoli ja Larsin oikea äiti oli Lars Closterbergin ensimmäinen vaimo Brita, jonka sukunimeä ei tiedetä. :

Anna Collana syntyi lukkari Anders Henrikinpojan perheeseen. Isä kuoli, kun Anna oli alle kouluikäinen. 

Lars Closterberg oli naimisissa Brita-nimisen naisen kanssa. Larsilla oli ennen avioitumistaan Annan kanssa Lars ja Anna-Catharina nimiset lapset, joiden äitien tieoja ei löydy kirkonkirjoista. (ON olemassa sellainenkin mahdollisuus, että Anna oli molempien  tai 1724 syntyneen Anna Catharinan äiti).- Vuoden 1724 Pieksämäen syntyneissä oli Anna Catharina, jonka isäksi oli kirkonkirjoissa merkitty Lars Closterberg, mutta äiti oli jätetty ilmoittamatta.) Kesällä 1927 Larsin vaimo Brita synnytti tytön, joka kuoli ja pian sen jälkeen kuoli Britakin. 

Lars ja Anna vihittiin sitten syksyllä 1727 ennenkuin leskelle säädetty puoli vuotta vaimon kuolemasta oli kulunut. Toisaalta voihan olla, että Brita ja Lars eivät olleet virallisesti naimisissa. . Kirkonkirjojen mukaa Anna oli silloin leski, mutta kirkonkirjoista ei selviä kenen kanssa hän olisi (ehkä) ollut naimisissa. Lars oli ehkä leski, mutta sitä ei ole merkitty vihkitietoihin. Lars ja Anna avioliitossa ollessaan pojan, joka kastettiin Annan isän mukaan Andersiksi. Perheen kummastakin pojasta tuli sotilaita. Anna kuoli 17.4.1743.

Jutun lähteinä on käytetty Collanien molempia sukukirjoja, Pieksämäen ja Joroisten kirkonkirjoja ja Geni-sukututkimusohjelmaa, josta ovat kuvat sukujuonnoista esiäiteihini.