PERIMÄ VAI YMPÄRISTÖ?

Oikealla yläkulmassa on kuvattu kaksi hahmoa, jotka käyttäytyvät eri tavoin. Vasemmanpuoleisella,  näyttää olevan kielteisiä tunteita vallassa ja oikeanpuoleisella hahmolla, näyttää olevan positiivisia tunteita. Kummankin kehonkieleen ja käyttäytymiseen liittyy se, mitä he ajattelevat ja tuntevat. Jotain on tapahtunut. Tapahtumaa, joka muuttaa ihmisen ajattelua ja tunteita nimitetään laukaisevaksi tekijäksi. Taulukossa on lueteltu monenlaisia tekijöitä, jotka voivat toimia ajattelua ja tunteita muuttavina laukaisijoina. Esimerkissä se on toisen ihmisen pitkittynyt katse. Seuraavana ihminen tulkitsee laukaisevan tekijän merkityksen (Mitä katse tarkoittaa?). Tulkintaan vaikuttaa hänen piirteensä, jotka ovat joko synnynnäisiä tai ympäristön muovaamia. Synnynnäiset ominaisuudet vaikuttavat myös ympäristön suhtautumiseen ja vaikutukseen. 

MITEN SINUSTA TULI SINÄ?

MINKÄLAISEN GEENIPAKETIN KANSSA SINÄ SYNNYIT MAAILMAAN? MITÄ TAPAHTUI KOHTUAIKANA JA SYNNYTYKSESSÄ? MITEN YMPÄRISTÖ ON MUOVANNUT SINUA? ALLA OMA LAPSUUSYMPÄRISTÖNI. NUOLI OSOITTAA HUONEEN IKKUNAAN, JONNE MINUT TUOTIIN SYNNYTYSLAITOKSELTA. SE OLI ENSIN LASTENHUONE, SITTEN TYTTÖJENHUONE JA LOPUKSI MINUN HUONEENI.

SYNNYNNÄISIÄ OMINAISUUKSIA

KOHTUAJAN JA SYNNYTYKSEN VAIKUTUKSET 

SUKUPUOLI, SEKSUAALISUUS, HORMONIT

MAHDOLLISET GEENIPOHJAISET POIKKEAVUUDET, SAIRAUDET TAI VAMMAT

ULKONÄKÖ 

ÄLYKKYYDEN POHJA

ERITYISKYVYT

SYNNYNNÄISIÄ PIIRREULOTTUVUUKSIA Suurin osa ihmisistä sijoittuu erilaisilla piirreulottuvuuksilla keskelle ja vain harvat ovat puhtaasti ääripäitä, kuten esimerkiksi introvertti tai ekstrovertti. Useimmilla ihmisillä on molempia ominaisuuksia ja käyttäytyminen vaihtelee olosuhteiden mukaan. 

A. YHDEKSÄN SYNNYNNÄISTÄ PIIRRETTÄ (Thomas-Chess) Temperamentilla tarkoitetaan Thomasin ja Chessin mukaan synnynnäistä, ihmiselle tyypillistä yksilöllistä käyttäytymis- tai reagoimistyyliä. Thomas ja Chess, löysivät pitkittäistutkimuksissa 9 piirrettä, jotka pysyivät syntymästä saakka suunnilleen saman voimakkuuksina aikuisuuteen. He nimittivät niitä temperamenttipiirteiksi.

• liikunnallisen, fyysisen aktiivisuuden taso / taipumus kielteisiin tai myönteisiin mielialoihin / tunneilmaisujen voimakkuus / suhtautuminen uusiin tilanteisiin sosiaalisuus, jonka toinen ääripää merkitsee harkitsevuuden ja jännittyneisyyden korkeata määrä uusissa tilanteissa ja toinen niiden puuttumista / mukautuminen uusiin tapoihin / aistimusten ärsytyskynnys, erittäin matalan ärsytyskynnyksen omaava on ns. erityisherkkä / fyysisten toimintojen luontainen säännöllisyys tai epäsäännöllisyys / keskittymiskyky, tapa keskittyä asioihin / sisukkuuden ja periks-iantamattomuuden määrä

B VIISI SUURTA PERSOONALLISUUDEN PIIRRETTÄ Viisi piirrettä on löydetty tilastomatemaattisen faktorianalyysin pohjalta. Esiintyvät eri kulttuureissa suunnilleen samanlaisina. Niiden yhteys geeneihin on vielä epäselvä, mutta niitä pidetään joko synnynnäisinä tai varhain kehittyneinä ja erittäin pysyvinä: 

INTROVERSIO - EKSTROVERSIO

TUNNOLLISUUS, JÄRJESTELMÄLLISYYS - HUOLIMATTOMUUS

SOPUISUUS - YHTEISTYÖKYVYTTTÖMYYS

ÄLYLLISYYS, LUOVUUS - PINNALLISUUS

VAKAA TUNNE-ELÄMÄ - EPÄVAKAA TUNNE-ELÄMÄ

C TUNNEALUEEN TEMPERAMENTTI (Jeffrey Young) Tällä hetkellä ei ole vielä varmuutta, onko emotionaalinen temperamentti geenipohjainen, joka tapauksessa suhteellisen pysyvä..  Osa Youngin luet-telemista piirteitä on samoja kuin edelliset yhdeksän piirrettä ja samoja kuin ns, VIISI SUURTA, jotka on tullut psykologiseen tietoon aikaisemmin. Young on rakentanut omaa teoriaansa aikaisempien pohjalle.

Myös tunnealueen temperamenteillä on oma ulottuvuutensa, mutta keskivaiheille sijoittuu suurin osa ihmisistä. Seuraavassa on ääripäiden kuvauksia:

YMPÄRISTÖN VAIKUTUKSET

KEHITYSSAAVUTUKSET JA KEHITYSVAIHEISSA RAKENTUNEET PERUSTUNTEET

Eriksonin kehitysteorian mukaan lapsuus ja nuoruus jakaantuvat viiteen eri vaiheeseen, joissa herkistyvät eri tarpeet. Jos ympäristö vastaa riittävän hyvin tarpeisiin, lapsi saavuttaa sen vaiheen kehitystavoitteen. Kehityssaavutus luo edellytyksen seuraavan vaiheen onnistumiselle.

Kaiken pohjana on vauvaikä. Riittämätön vanhemmuus ensimmäisessä vaiheessa vaikeuttaa seuraavia kehitysvaiheita. Oikean laidan "torniin" on koottu Eriksonin määrittelemät kehitysvaiheet ja saavutukset. Siinä on nimetty kehityssaavutusten ääripäät. Eriksonin mukaan kukaan ei saavuta täydellisesti nimettyä kehityssaavutusta, eikä se hänen mielestään ole edes tavoiteltavaa, sillä esimerkiksi täydellisen turvalliseksi olonsa tunteva voi joutua elämässään vaaroihin, koska ei osaa varautua uhkiin. Myös jonkin asteinen häpeätaipumus ohjaa käyttäytymistä myönteisellä tavalla sosiaalisissa tilanteissa samoin syyllisyyden kokeminen riittävässä määrin..

IDENTITEETTI, MINÄKÄSITYS

KIINTYMYSTYYLI

SOSIAALISET TARPEET: (Cesareen & Marken mukaan) tarve suoriutua, kunnianhimo / riippuvuus ystävistä / omien puolien pitämien, myös aggressiivisesti / riippuvuus ihmisten mielipiteistä / tarve eettisiin ratkaisuihin, herkkä syyllistyminen / tarve hallita ja johtaa / tarve olla keskipisteenä / vapauden ja itsenäisyyden tarve / tarve hoivata / järjestyksen tarve /tarve tulla itse hoivatuksi

ARVOT, ASENTEET, IDEOLOGIA, USKONTO

SELVIYTYMISKEINOT ANTONOWSKY on verrannut elämää lentomatkaan: "ELÄMÄ ON KUIN LENTOMATKA, JOSSA VÄLILLÄ TURBULENSSIA JA KONE PUTOAA ILMAKUOPPAAN". Ihmisillä on erilaisia keinoja, joilla hän saa sen koneen nousemaan radalle takaisin. = Selviytymiskeinot. Hyvä selviytymiskeino on sellainen, joka vähentää pahanolon tunnetta ja toimii ratkaisun suuntaisesti Niitä ovat esimerkiksi: merkityksen muuttaminen (esim. tämä vastoinkäyminen on vain salattu siunaus), fyysinen ponnistelu, luonto, keskustelu=sosiaalinen tuki, musiikki, runous, tanssi, kuvaamataiteet, kirjoittaminen, meditaatio, rukous, siivoaminen, silittäminen, erilaiset käden työt, 

Selviytymisprosessiin voi liittyä tilapäisavun saamista seuraavista: tilanteesta pakeneminen, koston suunnittelu, someagggressio, päihteet, itsetuhoinen käyttäytyminen, ylensyöminen, poikkeava seksi-käyttäytyminen, shoppailu jne. Pitkittyessään nämä keinot lisäävät pahanolontunnetta, eivätkä siten toimi ratkaisun suuntaisesti.

Ihmiset erovat toisistaan siinä, miten he selviytyvät vastoinkäymisisitä, miten he osaavat ottaa käyttöönsä selviytymiskeinoja. Jotkut näyttävät selviytyvän toinen toistaan vaikeammista vastoinkäymisistä, ja jotkut  toiset lannistuvat pienemmästäkin koettelemuksesta. Nykyään psykologia puhuu resilienssistä eli selviytymiskykyisyydestä.

SUOJAUTUMISKEINOT Jokainen ihminen joutuu elämänsä aikana tilanteisiin, jotka aiheuttavat pahaa oloa, ahdistuneisuutta. Ihmisellä on kuitenkin keinoja, jotka estävät ahdistuneisuutta kasvamasta suuremmaksi kuin mitä hänen kestokykynsä on. Ne ikään kuin vääristävät todellisuutta hänen edukseen ja siksi niitä nimitetäänkin suojautumiskeinoiksi tai puolustusmekanismeiksi (defensseiksi). Suojau-tumiskeinojen tunnistaminen auttaa ymmärtämään joskus käsittämättömältäkin tuntuvaa käyttäy-tymistä.

Minäkäsityskyselyt

https://www.anjalaurilankotisivu.com/minakasitys/