MITTA

MITTA

Lähdin lapsuuskodista
selässäni reppu
ja repussani mitta.

Sillä mittasin itseäni.
Ja aina oli tulos:
Ei riitä, ei riitä.

Kauan uskoin mittaani.
Sitten löysin uuden.

Se sanoi:
Riittää, riittää hyvinkin.

Silloin tajusin,
mittani oli virheellinen.
Sen ainoa lukema oli:
ei riitä

Vein sen takaisin,
ja äitini hämmästyi:
Ei se virheellinen ole,
se on perintömitta

ja kulkenut suvussa kauan...

Kirjoitin Mitta-runon alkujaan psykologiaa ja kristinuskoa yhdistävään kirjaan, jonka kirjoitusnimenä oli "Saviastian psykologiaa". Tarjosin sitä vain yhdelle kustantajalle, joka ei ollut kiinnostunut. Mitta-runo oli käsikirjoituksessa itsetuntoa käsittelevän luvun johdantona.

Alunperin Mittakin oli hengellinen runo, mutta ennen sen julkaisemista kotisivulla, josta se lähti liikkeelle, päätin poistaa säkeistön, jossa kerroin, miten oma mittani muuttui. Uuden mitan voi löytää muullakin tavalla esimerkiksi: terapiassa, korjaavien kokemusten avulla, sosiaalisen tuen ja rakentavien ihmissuhteiden avulla. Muistelin vuonna 2021, millainen se oman löytöni kuvaus oli, ja kirjoitin sen muistiin.

...