Esi-isä Euroopasta

Seuraavat tiedot löytyvät lähinnä Genistä ja Kalmien sukukirjasta. Emerentia Björnburger on ensimmäinen näistä esivanhemmista, joka mainitaan Pieksämäen ensimmäisessä rippikirjassa 1721.

Noin vuonna 1376 syntyi Bengt Lydekenpoika Skalm Paraisten Atun saarella, jossa sijaitsi myöhemmin Atun kartano. Lydeke oli luultavasti saksalainen hansakauppias. 

Wikipedia kertoo: Attu on saari Paraisilla. Se sijaitsee Paraisten keskustan eteläpuolella Peimarin suulla, ja sinne on lossiyhteys Mielisholmin kautta. Atun asukasluku on 49, mutta kesäasukkaita on 692. Saaren pinta-ala on 19,88 neliökilometriä. Atun saarella on kolme kylää: Attu, Boda ja Jermo. Atussa sijaitsee Atun kartano. Saaresta on vuodesta 2003 asti ollut siltayhteys Skagsholmenin ja Granholmenin kautta Mielisholmaan[1]. Saarella on aikoinaan ollut kaivostoimintaa ja 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa se oli merkittävä teollisuuspaikka, jossa toimi meijeri, saha, sähkölaitos ja tiiliruukki.


Bengt Lydekenpoka Skalmilla oli Jöns niminen poika ja hänellä oli kaksi poikaa, joista Lars Jönsinpoika aateloitiin. Polveudun hänen veljensä Matts Jönsinpojan tyttärestä Margaretasta. Margaretan äiti ja Mattsin vaimo Brita Mikaelintytär Maijala peri veljensä kanssa serkkunsa aatelismies Pietari Kylliäisen valtavasta omaisuudesta ja myöhemmin vielä lapsettoman veljensä kuoltua loput. Margareta avioitui Mathias Bartholdin kanssa ja suvussa käytettiin myös Iivanainen sukunimeä. Skalmin suvusta löytyy tarinaa täältä: https://tkalmi.mbnet.fi/kalmi/Kalmi.pdf 


Margaretan jälkeläisiä 

Alla on Margaretan ne jälkeläiset puolisoineen, joista polveudun.  Sukujuonto Skalmeihin on vinokirjaimin. Numero nimen jäljessä  viittaa lisätietoihin.

Margaretan puoliso oli Matts Bartholdi jonka isä oli aatelimies Bertil Iivanainen

Carin Larsdotter Teit (1) Johan Matsson Iivanainen 

Agneta Larsintytär - sukunimi ei ole tiedossa  Olavus Johannis Iivanainen (2)

Agneta Iivanainen   Georgius Andreae Kyander (3)

Emerentia Klöfverskiöld  Anders Kyander (4)

Emerentia Andersdotter Kyander Josef Biörnburger (5)

Emerentia Josefintytär Björnburger  suntio Henrik Pålinpoika Lyra

Liisa Vlhunen haudankaivaja Josef Lyra

Kaisa Närhi haudankaivaja Aatami Lyra

Kaisa Aatamintytär Lyra pappilan torppari Heikki Janhunen

Kaisa Janhunen pappilan torppari Aatami Korpelainen

Maria Lovisa Korpelainen talonpoika Lauri Niilonpoika Karjalainen

Adolfina Karjalainen talonpoika Nils Henrik Mikonpoika Hämäläinen

Maria Hotti os. Hämäläinen Aapeli Hotti

                                                             https://www.anjalaurilankotisivu.com/hotit-tarinaa-pieksamaelta/


1. Carin Larsdotter Teit MP s.noin 1547 Tetom, Pernå,(Suomi)k.myöhemmin kuin 06. heinäkuuta 1610 Sysmä, Finland (Suomi) Carinin isä oli aatelinen Lars Teit. Puoliso oli Johan Matsson Iivanainen s.1527 k.noin 1578 (46-55)Sysmä, Finland (Suomi)

2. Olavus Johannis Iivanainen luki papiksi. Hänen koulunkäynnistään ei ole kuitenkaan tarkempia tietoja. Hän oli Ruokolahdella kappalaisena vuosina 1593-1607 ja kirkkoherrana vuosina 1607-1625. Hän oli 1600-luvun alkutaitteessa jonkin aikaa myös suomalaisen jalkaväen lippukunnan pappina.

3. Georgius Andreae Kyander oli vastaperustetun Ristiinan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra[1] ja ensimmäisen suomenkielisen ruumissaarnan laatija.

Kun Pietari Brahen puoliso Kristina Stenbock oli 1649 rakennuttanut kirkon Brahe-linnan kartanoon, muodostettiin Ristiinan seurakunta liittämällä siihen osa Pellosniemen nimismieskuntaa. Ensimmäinen kirkkoherra Kyander oli toiminut kappalaisena Mikkelissä vuodesta 1639.

Mikkelin vuosina Kyanderin pellot tuottivat sen verran hyvin, että viljaa riitti myytäväksi. 1639 maltaita toimitti seudulla eniten myyntiin Ristiinan Pekka Rahikainen ja kappalainen Kyander, kolme tynnyriä kumpikin.[2]

Vaikka koulutus oli hyvin kallista, Kyander sai kaksi poikaansa koulutetuksi Tarton yliopistossa. Julkaisi 1654 Turussa "Ruumissaarna Brahelinnan foudin Johan Bomgardin hautamises", jota Yrjö Blomstedt kuvaa suomenkielisen henkilöhistoriallisen kirjallisuuden esikoiseksi.[3]. Kyander vastasi tekstistä ja omaiset painokustannuksista. Julkaisi myös ruumissaarnan J.Blomfårdille "En christeligh lijk-predikan: J. Bomgård, 1653. Åbo 1654"[4]

4. Emerentia Klöfverskiöld isä Viipurinlinnan päällikkö Aatelinen Aaron Klöfverskiöld ja hänen puolsonsa oli Anders Kyander Rantasalmen kirkkoherra. 

5. Emerentia Andersdotter Kyanderin puoliso oli Josef Biörnburger Josephus Gabrielis, sotilaspappi Satacundensis 2152. Vht: Ruoveden kappalainen Gabriel Bernburgius 271 (yo 1642, † 1659) ja Kristina Wallenius

Koska Emerentia Andersdottet jäi leskeksi nuorena, hän muutti luultavasti Rantasalmelle vanhempiensa luo ja sitä kautta mahdollistui tuttavuus Pieksämäen suntioon Henrik Lyraan. Voidaan sanoa, että siinä kohden esivanhempani niin sanotusti putosi rahvaaseen. Heidän poikanshan oli pappilan torppari ja haudankaivaja.

Ensimmäinen suomalainen Lyra -niminen pappi oli Petrus Lyra (k. noin 1630), joka toimi Hauhon kirkkoherrana noin vuosina 1620-1630. Hänen aviopuolisoaan ei tiedetä, mutta avioparilla oli ainakin kaksi poikaa, joista tuli pappeja. (2.1) Henricus Lyra (k. 1664) oli Pieksämäen kappalainen vuodesta 1644 ja kirkkoherra vuodesta 1656. (k. 1664) Henricus Petri Lyran kuoltua leski Karin Pålintytär omisti yhdessä poikansa Pålin kanssa tilan Pyhityn kylässä. Henricus Petri Lyralla oli avioliitostaan Karin Pålintyttären kanssa ainakin kaksi poikaa ja yksi tytär. Pojista Pål Lyra (s. noin 1650, k. 1719) toimi Pieksämäellä nimismiehenä 1690-luvun alussa. Pål Lyrasta jatkunut sukuhaara laajeni varsin suureksi ja sen jäsenet asuivat enimmäkseen Pieksämäellä, jossa miehet elivät talollisina, torppareina, vuokraajina, seurakunnallisina toimihenkilöinä ja itsellisinä. Suvun naiset avioituivat yleensä talollisten ja torppareiden, joskus sotilaiden kanssa. Avioliittojen kautta suku levisi myös lähiseuduille.

Pål Lyran jälkeläisistä moni oli seurakunnan palveluksessa. Hänen poikansa Henrik Lyra (1686-1755) oli suntiona ja taas hänen poika Josef Lyra (1709-1789) haudankaivajana, kuten myös viime mainitun poika Adam Lyra (1739-1791). Polveudun Adamista.

Lyra släktet härstammar antagligen från Nicholaus de Lyra som bodde i Frankrike 1270-1349 och som spridits över världen. Nickolaus var en mycket lärd man vars namn syftas på i talesättet 'Si Lyra non lyrasset, Lutherus non saltasset'


https://www.anjalaurilankotisivu.com/hotit-tarinaa-pieksamaelta/


Skalmit Hansakaudella 1300- ja 1400-luvuilla

Skalmeista ei ole juuri löytynyt tietoja 1300-luvun asiakirjoista. Ainoa merkintä on mormonien rekisterissä oleva tieto siitä, että Bengt Lydekesson Skalm oli syntynyt Paraisten Atussa noin vuonna 1376. Voidaan kuitenkin päätellä, että kyseessä on hansasuku, sillä 1400-luvun asiakirjoista nähdään, että suku vaikutti useassa Itämeren kaupungissa. Suvun jäseniä toimi sekä kauppiaina että omisti laivoja. Sukunimi Skalm on kirjoitettu keskiajan lähteissä usein myös muodossa Schalm. Skalm-suku saattaa olla kotoisin Saksasta tai Hollannista. Näissä molemmissa on sukunimi Schalm edelleenkin käytössä. Toinen merkintä suvusta löytyy vuodelta 1416, jolloin Turun porvareiden joukossa mainitaan Lydeke Skalmin vanhin poika Magnus (Maunu) Skalm. Hänellä oli tuolloin porvarisinetti. Hän kävi kauppaa myös Itämeren muissa rannikkokaupungeissa. Lydeke Skalmin pojanpoika Jöns Skalm oli todennäköisesti hansakauppias, jolla oli Atun talojen lisäksi omaisuutta ainakin Tukholmassa. Yksi 1400-luvun alkupuolella oleva asiakirja käsittelee talokauppaa. Jöns Skalm myi 1447 Tukholmassa omistamansa kivitalon. "Bengt Olafsson Finne köper 1447, den 13 mars, ett stenhus, som fördom Jöns Skalm ägt". Jöns Skalmilla oli kaksi poikaa, Lars ja Matts, joista molempien jälkeläisten vaiheita pystytään seuraamaan vanhojen asiakirjojen tietojen avulla

Kukaan meistä ei tarkalleen tiedä, milloin rälssimies Pietari Kylliäinen tarkalleen ottaen kuoli, mutta hänen perintönsä jako suoritettiin torstaina 21 helmikuuta 1510 Etelä-Suomen laamannin Klaus Henrikinpoika Hornin toimesta. Tilaisuus pidettiin nähtävästi Halikossa ja kenties se tapahtui kirkkoherran kartanossa, sillä todistamassa tapahtumaa olivat herra Olavi, Halikon kirkkoherra, herra Lauri kappalainen ibidem, Mattis i Tawela, Simon i Nummis, Olef Rijs ja Nils Puijo [5].

Läsnä olivat ainakin vainajan lähimmät perijät Olavi Mikonpoika Maijalasta ja hänen rakas siskonsa Brita Mikontytär, Matti Jönninpojan vaimo. Todennäköisesti mukana oli muitakin, jotka kärkkyivät tätä suurta rälssiomaisuutta.

Vainajan omaisuus

Vainajan omaisuudesta tiedämme, että se käsitti Viipurin alueella nykykäsityksen mukaan useiden tuhansien hehtaarien alueen ja jakokirjan perusteella voimme päätellä että vainajalla oli Varsinais-Suomessa vieläkin suurempi omaisuus, koska se jaettiin veljenosana ja oli näin ollen 2-osaa perinnöstä, Viipurin perinnön ollessa 1-osan eli sisarenosan verran.

Kastelholmassa 25 tammikuuta1491 kirjatun rälssikirjeen mukaan Kylliäisen rälssimaat Viipurissa olivat seuraavat:

- Perojoensuu i Öllevesi = Perojoensuu joka oli kuulunut aiemmin Juustilan kyläläisille

- Leipemaa = Tali

- Weselenmaa = Jutila

- Riihikallio = ? = oletettavasti Kärstilä - Konkkalan alue

ollen kuulunut jaettavaan omaisuuteen.ässä tekstisi alkaa. Voit klikata tästä ja alkaa kirjoittamaan. Quae ab illo inventore veritatis et quasi architecto beatae vitae dicta sunt explicabo nemo enim ipsam voluptatem quia voluptas sit aspernatur aut odit aut fugit sed quia consequuntur magni dolores eos qui ratione voluptatem sequi.