AJATTELU JA TUNTEET
Kun ihminen satuttaa itsensä ja saa haavan, luonto alkaa välittömästi toimia siten, että haava parantuu. Samoin käy psyykkisten haavojen kohdalla, psyyke alkaa välittömästi toimia vähentääkseen pahanolon tunnetta. Ihmisellä on luontainen taipumus etsiä selviytymiskeinoja. Joskus ammattiapu fyysisen haavan kohdalla voi toimia siten, että arvesta tulee kauniimpi. Psykologia tarjoaa myös erilaisiin teorioihin nojautuvia apuvälineitä, jotka saattavat toimia niin, että psyykkisestä arvesta tulee kauniimpi eikä se esimerkiksi ala vuotaa verta yllättäen uudelleen.
Jokaisella meistä on lapsuudessa ja nuoruudessa syntyneitä hankalia tunnemuistoja, joista siten voi muodostua myöhemmän elämän tunneansoja (tunnelukkoja). Kenenkään elämä ei ole ollut täydellistä. Vaikka vanhempamme ovat yrittäneet parastaan, haitallisia jälkiä silti kerääntyy itse kullekin vuosien myöstä. Joskus meillä on lapsuuteen pohjaava selitys esimerkiksi sille, että syyllistymme turhasta, pelkäämme olla yksin mökillä tai kartamme mielipiteemme ilmaisua. Selitys voi olla oikea tai väärä, mutta oikeakaan selitys ei sinänsä auta meitä pääsemään eroon hankalasta tunteesta.
Tunteeseen liittyy aina ajatuksia, ja joskus ne kumpuavat virheellisestä uskomuksesta. Kognitiivinen terapia ei ole keskittynyt lapsuuden penkomiseen, vaikka virheellisen uskomuksen juurien tiedostaminen saattaakin motivoida työskentelyyn hankalien tunteiden kanssa. Kognitiivinen terapia keskittyy hankalien tunteiden muuttamiseen muuttamalla ajatuksia, jotka pohjaavat virheellisiin uskomuksiin.
Meillä on tunteita, jotka pohjautuvat
lapsuuden samantapaisiin tilanteisiin, vaikka nyky-hetken todellisuus ei niitä
edellyttäisikään. Tai me olemme voineet samaistua vanhempiimme ja oppia heiltä
tunteita, jotka eivät ole järkeviä omassa elämäntilanteessamme.
Esimerkki: Riitta pelkäsi olla yksin lasten kanssa mökillä. Hänelle tuli jatkuvasti mieleen ajatuksia siitä, että joku vieras voi tulla ja tehdä pahaa. Hänellä ei ollut lapsuudestaan sellaista muistoa, mutta kuitenkin hänelle oli rakentunut uskomus ulkoisesta uhasta. Tarkemmin ajateltuaan, hän tajusi, että uskomus oli peritty äidiltä. Äiti ei puhunut mökillä uhasta, mutta isän poissa ollessa oli aina laittanut kuistille isot saappaat ja siten viestitti lapsille, että mökille voi tulla "rosvo", joka isän saappaat nähtyään kääntyisi pois. Äidillä oli myös tapana vilkaista iltaisin pelokkaana mökkitielle. Riitta alkoi terapeutin avulla tehdä eroa äidin tunteiden ja omien tunteiden välillä: "Äidillä oli omat syynsä tuntea pelkoa, minulla on virheellinen syy". Hän alkoi mitätöidä uskomusta ulkoisesta uhasta: "Tämä on turvallinen paikka ja on aina ollut." Hän alkoi monella tavalla tietoisesti tuottaa turvallisuutta luovia ajatuksia ja rakensi oman voimalauseen. Lopulta hän testasi tunteiden käsittelyssään onnistumista viettämällä mökillä lokakuun pimeydessä viikon yksin.
Ajattelun tunteen ja toiminnan vuorovaikutusta kuvataan kolmiolla.
Esimerkkimme Riitalla oli hankala tunne, jonka alkulähteen hän pystyi jäljittämään. Riitta oli kasvanut hyvin toimivassa perheessä ja saanut riittävästi turvaa ja hoivaa elämänsa varhaisina vuosina. Jos Riitta olisi kasvanut perheessä, jossa olisi ollut paljon väkivaltaa ja väkivallan uhkaa, tilanne olisi ollut monimutkaisempi. Lapsuuden kokemukset olisivat voineet aiheuttaa hänelle tunnelukon ja silloin uskomukset ovat syvässä ja ongelma on laaja-alaisempi.
Jos lapsuusympäristö on ollut välinpitämätön, väkivaltainen, ennustamaton, ja kaltoinkohteleva ja omat perustarpeet eivät ole tulleet tyydytetyksi lähisuhteissa se on aiheuttanut ihmiselle puutteita perusturvallisuudentunteessa. Ihmiselle on luultavasti kehittynyt Huonon kohtelun ja epäluottamuksen -skeema jonka perususkomuksen mukaan muut ihmiset ovat uhka ja kohtelevat huonosti. Toisaalta on mahdollista, että jos lapsuusympäristö on ollut ylisuojeleva, hänelle on voinut kehittyä uskomus, ettei pysty itse puolustautumaan ympäristön vaaroja vastaan, mikä on Haavoittuvuuden-skeeman omaavan perususomus.
Yleinen tunnelukko, joka varjostaa ihmisten elämää, on Hylkäämisen tunnelukkoHylkäämisen tunnelukko