Äitilinjani

ÄITILINJA RIPPIKIRJOISSA

Äitilinjani vanhin tällä hetkellä tunnettu henkilö on Kaarina (Carin) Larsintytär Ikotar. Hän syntyi 9.2. 1683 Pieksämäellä. Ikoset olivat talonpoikia, heitä asui eniten Pieksämäen Jäppilässä. Kaarina avioitui suonenjokelaisen Sipi (Sigfrid) Leskisen kanssa. Siihen aikaan nainen säilytti aina oman nimensä vaikka avioitui. Perheen lapset saivat aina isänsä sukunimen.

Suonenjoki kuului silloin Pieksämäkeen, joka oli suurpitäjä. Kaarina ja Sipi saivat kolme lasta: Kaarinan, Helkan ja Juhon. Kaarina-äiti kuoli 1735, ja lapset saivat äitipuolen ja sisarpuolen. Äitipuoli kuitenkin kuoli melko pian ja Sipi avioitui kolmannen kerran ja Kaarina sai uuden äitipuolen ja vielä toisen pienen sisarpuolen. Talon peri luultavasti sen ajan tavan mukaan ainoa poika Johan eli Juho. Hän sai kaksi poikaa, he molemmat kuolivat vastasyntyneenä ja kastamattomina, lisäksi perheeseen syntyi ainakin kolme tytärtä. Kaarina siirtyi avioiduttuaan Närhin torppaan.

Kaarina-tytär Kaarina (Carin) Leskinen avioitui luultavasti vuonna 1731 torppari Pekka Juhonpoika Närhin kanssa, joka oli syntynyt samassa Suonenjoen kylässä. Pekan äidin kautta polveudumme Variksista. Tunnetuin Pekan esi-isä oli Tapani Hänninen

Kauko Pirinen kertoo esi-isästäni (Savon historia II:1, s. 671-672). Tapani Hänninen oli johtamassa Mikkelin 300-miehistä nuijamiesjoukkoa 1597 yhdessä Paavo Tuomaisen kanssa ja lienee ainoa, joka säilytti henkensä Kenkäveronniemen verilöylyssä, jossa nuijamiehet houkuteltiin antautumaan ja tapettiin sitten heti. Tuomainen teilattiin Mikkelin kirkolla, mutta Hänninen vietiin odottamaan tuomiota Käkisalmeen. Nuijamiehiä vastassa ollut ratsuväen neljännesmestari Pietari Paavalinpoika Juusten antoi Hännisestä lausunnon, jonka mukaan tämä oli "pikemminkin lurjus ja sikopaimen kuin eversti.

Perheeseen syntyi ainakin 6 lasta. Vanhin oli 1732 syntynyt Petrus, seuraavan syntyi esiäitimme Kaarina (Catharina) 1734 seuraavat Mats 1737, Adam, 1738, Anna 1739 - hän kuoli pienenä ja seuraava vuonna 1748 syntynyt tyttö sai saman nimen. Torpat saattoivat olla siihen aikaan melko suuria ja niissä oli mahdollisesti palvelusväkeäkin. Yleensä tytöt lähtivät piioiksi sekä torpista että taloista. Näyttää siltä, että Kaarina jäi kotiin, koska kahdelle naiselle riitti yllin kyllin työtä siihen aikaan torpassakin. Torpasta tehtiin päivätöitä (taksvärkkiä) sen omistajalle. Päivätöillä ikään kuin maksettiin vuokraa. Torpassa oli omaa viljelystä ja usein kiireisenä aikana torpista lähdettiin töihin isännän pellolle ja sitten yötä myöten oltiin omilla pelloilla.

Kaarina Närhi avioitui Pieksämäen kirkkoherran pappilan torpparin Adam Lyran kanssa 29.12.1760. Kaarina oli sen aikaiseksi morsiameksi melko iäkäs eli 26-vuotias ja sulhanen oli viisi vuotta nuorempi. Yleensä siihen aikaan avioiduttiin saman kylän tai naapurikylän tyttöjen kanssa, mutta Suonenjoelta oli melko pitkä matka Pieksämäen kirkonkylään. Nuoret ovat saattaneet tutustua Kaarinan perheen kirkkomatkan aikana. Siihen aikaan laki vaati vähintään yhtä ehtoolliskäyntiä vuodessa. Väki tuli kaukaa kirkolle jo lauantaina ilmoittautumaan ehtoolliselle. Matkalaiset yöpyivät kirkolla pitäjäntuvassa. Silloin oli mahdollisuus tutustua muihin nuoriin. Adamin isä oli pappilan torppari Jooseppi Lyra ja isoisä suntio Henrik Lyra joka oli naimisissa aatelissuvun jälkeläisen Emerentia Björnbergin kanssa. Henrikin isoisä Henrik Lyra oli tullut Hauholta Pieksämäen kirkkoherraksi. Kaarina ja Adam saivat seuraavat lapset: Elisabeth 1762, esiäitimme Kaarina (Catharina), joka sai äitinsä nimen, syntyi 1764, isänisän mukaan kastettu Joseph 1767, Maria 1769, Adam 1771, Eva 1772, Maria 1776. Kaarinan ja Adamin lukutaito ja kristinopintuntemus oli arvioitui hyviksi. He molemmat kuolivat samana vuonna 1791 ensin kuoli Kaarina 6.3. ja sitten Adam 15.3. molempien kuolinsyyksi oli merkitty jokin kuumetauti. Siinä vaiheessa Kaarina-tytär oli jo avioitunut.

Kaarina Lyra avioitui 21-vuotiaana vuonna 1785 itseään neljä vuotta vanhemman Heikki Heikinpoika Janhusen kanssa. Heikki oli kasvanut Suonenjoen Oitilassa Markkasen isossa talossa. Nuoripari asettui Markkasen taloon ja siellä syntyi heidän kolme vanhinta lastaan, joista ensimmäisenä esiäitimme Kaisa (Catherina) 27.1.1787. Myöhemmin perhe muutti pappilan torppariksi Pieksämäen kirkonkylään, josta äiti-Kaarina oli kotoisin.

Kaisa Janhunen

LUE LISÄÄ> https://www.naistenaani.fi/kaisa-janhunen-esiaiti-parinsadan-vuoden-takaa/

Kaisan tytär Maria Lovisa Korpelainen s. 29.10.1811 k 12.10. 1890 vihittiin 26 vuotiaana Karjalan kylästä kotoisin olevan talollinen Lars Nilsinpoika Karjalaisen kanssa. He saivat kahdeksan lasta. Esikoinen Abraham kuoli vauvana, sitten kaksi seuraavaa poikaa selvisi aikuisiksi. Neljänneksi syntyi taas poika, jolle annettiin nimeksi myös Abraham ja hän kuoli pian syntymänsä jälkeen. Seuraavaksi syntyi Henrik-poika, joka kuoli 13-vuotiaana. Hänen jälkeensä syntyi kuollut poikalapsi. Viimein perheeseen saatiin tyttö: Esi-äitimme Adolfina Karjalainen. Maria-Lovisa synnytti 43-vuotiaana nuorimmaisen poikansa Johanin, joka selvisi aikuiseksi. Kahdeksasta lapsesta siis neljä selvisi aikuiseksi.

Adolfina Karjalainen (s. 4.5.1851) avioitui 1872 talollinen Niiles Henrik Mikonpoika Hämäläisen kanssa. Sukututkimuksissa on etunimi joko Nils tai Niilo, mutta äitini kertoi, että hänen ukistaan käytettiin Niiles-nimeä. Äitini luuli, että se oli virallinen nimi.

He asuivat Pyhityllä Vehmaskylässä (Vehmais 15). Perheeseen syntyi kolme lasta: Otto, Johannes ja nuorimpana isoäitini Maria.

Maria (os. Hämäläinen) Hotti äitiniäiti, josta on tarinaa sivulla. HOTIT, TARINAA PIEKSÄMÄELTÄ >>>