ENNUSTUKSET TOTEUTUVAT TAI SITTEN EI...

Vuoden vaihtuessa meillä kotona oli tapana valaa tinaa. Se oli lapsista jännää. Kun kauhan sulanut tina sihahti vesiämpäriin, oli jännittävää odottaa, mitä sieltä tulee. "Ennustajaeukkona" toimi isäni, joka seinään tulevasta varjosta etsi jotain hauskaa sanottavaa perheenjäsenille. EU on kieltänyt 2018 tinaleikit myrkyllisen lyijyn takia, mutta jäljelle jää myös muita mahdollisuuksia.

Aino Kattilakosken artikkelissa uuden vuoden aaton Aamulehdessä oli listattu kymmenen kansan käyttämää keinoa ennustaa seuraavan vuoden tapahtumia: Ensinnäkin mehiläisvahaa voi käyttää kielletyn tinan sijaan. Paljon käytetty uudenvuoden aaton seuraleikki on nurin käännettyjen kahvikuppien alle piilotettujen esineiden avulla ennustaminen. Myös kahvinporoista ennustetaan. Muita artikkelissa mainittuja keinoja oli noppia heittämällä ennustaminen, saunavihdan heittäminen katolle, ennustaminen peilien avulla, kolmen tien risteys ennustamisympäristönä ja apuna esim. kotoa lakastuja roskia, tulevan puolison etsiminen unista apukeinoja käyttäen. Tulevan puolison saattoi nähdä unessa, jos laittoi tyynyn alle esineen ja sitten saattoi nähdä unta, että joku sen nouti tyynyn alta ja hän oli tuleva puoliso. Korteista ennustamisella on myös pitkä historiansa.

Kansanperinteeseen kuuluvat myös tarinat siitä, miten ihmeellisellä tavalla ennustukset ovat toteutuneet.

Astrologia on vanha menetelmä yrittää katsoa tulevaisuuteen. Se kiinnosti minua aikoinaan kuten kaikki muukin huuhaa. Kävin nuorena ystävättäreni kanssa Teosofisen seuran järjestämän astrologiakurssin ja aloin tehdä horoskooppeja. Kun tulin uskoon revin astrologisen efemeridivihkoseni ja kaiken astrologiaan liittyvän materiaalin. Aloin todistella kaikille astrologian vaarallisuudesta.

Naistenlehdissä on vuoden alkaessa eri horoskooppimerkeille tarkoitettuja ennustuksia. Harmittaa moinen. En muista mihin perustui Forssan lehdessä luultavasti 1991-luvun alkaessa julkaistu ennustus seuraavan vuoden tapahtumista Suomessa. Olivatko ennustajan pöydällä olleet kahvinporot, kristallipallo vai astrologiset kartat vai mitkä lie apukeinot. Minua suututti, kun näin jutun arvoisassa paikallislehdessä. Päätin seurata, miten sen ennustukset toteutuvat. 

Leikkasin ennustuksen lehdestä ja laitoin sen Raamattuni väliin. Suurin osa ennustuksista meni pieleen. Siinä ennustettiin myös taloudellisia ongelmia kulutusjuhlan jälkeen ja se osui oikeaan, mutta sitä olivat ennustaneet muutkin. Kirjoitin vuoden lopussa mielipidesivulle selostuksen pieleen menneistä ennustuksen kohdista, vein sen joulun jälkeen toimitukseen ja iskin paperin päätoimittajan eteen pöydälle. Silloin ei vielä lähetelty sähköpostia. Juttuni julkaistiin. Eikä sinä vuonna ainakaan julkaistu ennustusta seuraavalle vuodelle.

Voisin kertoa vaikka kuinka monta tarinaa pieleen menneistä ennustuksista. Kaikki ennustukset eivät ole virheellisiä, monissa tuntuu osa osuvan oikeaan ja sitten osa ei toteudu. Suuri osa pieleen menemisistä on melko harmittomia, mutta joskus ne voivat vaikuttaa myös negatiivisesti ihmisen elämään. 

HUOLENAIHEITA

Kun olin lapsi, kuulin ensimmäisen kerran ennustajakokemuksista perheemme kotiapulaiselta Kertulta, joka oli minulle rakas ihminen. Hänen molemmat sisaruksensa olivat muuttaneet aikoinaan Amerikkaan ja nyt Kerttu oli käynyt ennustajalla ja kertoi, että tämä oli ennustanut suunnilleen niin, että Kerttu tulee muuttamaan suuren meren taakse ja tulee menemään naimisiin rikkaan miehen kanssa. Se ennustus toteutui, mutta siihen liittyi muutakin, jonka sain tietää lähes parikymmentä vuotta myöhemmin. Olin Kertun luona käymässä Amerikassa ja hän alkoi puhua, että se sama ennustaja oli sanonut, että hän tulee jäämään leskeksi. Kerttu oli mennyt naimisiin itseään 27 vuotta vanhemman miehen kanssa ja pelkäsi nyt päivittäin miehensä kuolemaa. Yritin puhua Kertulle järkeä, että mieshän voi elää vielä kauan, hänhän oli 74 vuotiaana huomattavasti ikäänsä nuoremman oloinen. Mutta on tietysti luultavaa, että Kerttu tulee joskus jäämään leskeksi, vaikka mies eläisi keskimääräistä kauemmin. Käskin häntä lakata ajattelemasta koko asiaa ja iloitsemaan päivästä kerrallaan. En tiedä sainko Kertun vakuutettua pelkonsa turhuudesta. Mies eli vielä vakuuttelujeni jälkeen 25 vuotta ja kuoli 99-vuotiaana. Avioliitolle tuli pituutta lähes neljäkymmentä vuotta.

Eräs sukulaisnainen kävi nuorena ennustajalla ja sai kuulla, että tulee saamaan neljä lasta. Hän sai viisi lasta ja sitten pelkäsi jatkuvasti, että joku lapsista kuolee.

Surullisempi tarina kuului tuttavalleni, joka oli tullut uskoon ja meni varoituksistani huolimatta ennustajalle. Hän oli yksinhuoltaja, jonka lapsen isä oli entinen alkoholisti. Mies oli ollut jo muutaman vuoden raittiina ja halusi mennä tuttavani kanssa naimisiin. Ennustaja kuitenkin neuvoi, että ei kannata, mies alkaa juoda uudestaan. Naisen kannattaa valita toinen tuttavapiiriinsä kuuluva mies. Todellisuudessa lapsen isä ei alkanut koskaan juoda, mutta nainen alkoi ja elämä ennustajan suositteleman miehen rinnalla osoittautui katastrofiksi. Onneksi kuitenkin hänen lapsen elämä järjestyi hyvin.

KÄYNTINI AINO KASSISEN LUONA

Olen itse saanut kuulla pieleen menneen ennustuksen Aino Kassiselta, jonka luona kävin nuorena. Minulla oli yksi kysymys, johon sain vastauksen, mutta sen todenperäisyyttä en voinut tarkistaa. Uskoin silloin sielunvaellukseen ja minusta tuntui jännittävältä, kun Aino Kassinen alkoi kyselemättä luetella entisiä elämiäni. Kaikkein tärkein niistä oli Kassien mukaan vallasnaisena eläminen Pohjois-Norjassa. Kassinen sanoi, että minun kannattaisi mennä Pohjois-Norjaan ja kun menen sinne, muistiini tulee palautumaan se edellinen elämä.

Vuodet kuluivat ja tulin uskoon. Sanouduin irti uskosta sielunvaellukseen ja karmaan, joista edelleen puhutaan mediassa silloin tällöin tosiasioina. Olin oppinut New Age -piireissä, että sielunvaellus oli kuulunut alkuperäiseen kristinuskoon, mutta sitten uskoa oli väärennetty. Uskoontuloni jälkeen sain tietää, ettei sielunvaellus ole koskaan kuulunut kristinuskoon, mutta tapahtuma, jota oli sanottu opin väärentämiseksi ja oikean opin salaamiseksi liittyi kirkolliskokoukseen, jossa sielunvaellus todettiin harhaopiksi (Konstantinopoli v. 553). Jo sitä ennen kirkon käyttämissä Apostolisessa ja Nikaian uskontunnustuksissa on ajatus jälleensyntymästä suljettu pois ja Raamatustahan sitä ei löydy, vaikka New Age -piireissä niin väitettiin.

Keväällä 1979 näin Sana-lehdessä mainoksen ryhmämatkasta bussilla Lappiin ja Pohjois-Norjaan. Innostuin ja varasin matkan. Muistin Kassisen ennustuksen. Asia alkoi kevään mittaan joskus vaivata minua. Olin jo kasvanut kristittynä ja olin varma siitä, että sielunvaellus ei ole totta, mutta pelkäsin, että jos matkalla kuitenkin mieleeni tulee harhaisia "muistikuvia" jostain vallasnaisen elämästä. Mieleeni voi tulla myös psykologian tuntemia valemuistoja Kassien innoittamana. Pelkäsin, että tilanne voisi hämmentää tasapainoista uskoani. Olinhan silloin nuorena kuvitellut, millainen vaatetus minulla oli ollut vallasnaisena ym. Voisiko niistä aivoissani olleista mielikuvista muodostua matkalla "muistoja". Joinakin hetkinä tuli myös mieleen sekin ajatus, että jos sittenkin sielunvaellus on totta. Aloin rukoilla, että Jumala varjelisi ajatukseni. Olinhan vuosia etsinyt totuutta ja kokenut kohdallani uskoon tuloni jälkeen vanhan kouluaikaisen virren sanat uudella tavalla läheisiksi: "Totuuden Henki johda sinä meitä etsiessämme valkeuden teitä."

Kun matka alkoi, lähdin sinne luottavaisin mielin. Matkaseura oli mahtavaa, säät suosivat ja ylistyslaulut raikuivat bussimatkalla. Tapanani oli tehdä aamulenkki ennen aamiaista ja kuljin yksin rukoillen pitkin Pohjois-Norjan mutkittelevia kapeita teitä vuorien välissä. Ihmettelin kaiken kauneutta.

Kun matka oli ohi, tajusin, että en ollut kertaakaan koko matkan aikana edes muistanut Aino Kassisen ennustusta tai sitä, että olin pelännyt valemuistoja tai että olin rukoillut ajatuksilleni varjelusta.

Saatoin todeta, että Aino Kassisen ennustus oli mennyt pieleen.

RAAMATUN ENNUSTUKSET

Joulun aikaan kirkoissa luetaan profeetta Jesajan ennustus Jeesuksen syntymästä "Kansalle, joka pimeydessä vaeltaa". Se on kirjoitettu 750 vuotta ennen Jeesuksen syntymää ja kuuluu profetaallisiin kirjoituksiin eli Jeesuksen ajan Raamattuun. Jeesus itse selitti opetuslapsilleen ylösnousemuksensa jälkeen Luukkaan evankeliumin 24. luvussa, että kirjoitukset ennustivat juuri hänestä. Raamatussa puhutaan ennustuksista, jotka ovat lähtöisin Jumalan Pyhän Hengen vaikutuksesta ja ennustuksista, jotka ovat väärästä hengestä.

Vanhassa testamentissa Mooseksen kirjassa kielletään: "Älkää kääntykö vainajahenkien puoleen älkääkä kysykö neuvoa tietäjiltä, ettette saastuttaisi itseänne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne" (3. Moos: 19:31). Toisessa kuningasten kirjassa kerrotaan kuningas Manassesta (luku 21jakeet 2ja 6): Manasse teki sitä, mikä on väärää Herran silmissä. Hän harjoitti samoja iljettävyyksiä kuin ne kansat, jotka Herra oli hävittänyt israelilaisten tieltä. Manasse pani poikansa kulkemaan tulen läpi, hän harjoitti noituutta ja ennustamista ja otti palvelukseensa henkienmanaajia ja enteidenselittäjiä. Hän teki paljon sellaista, mikä on väärää Herran silmissä, ja herätti näin hänen vihansa.

Uudessa testamentissa kerrotaan, että Paavali ajoi ulos ennustelevasta orjatytöstä tietäjähengen ja tämän isäntä menetti sen takia isot tulot. Luultavasti orjatytön ennustukset olivat osuneet ainakin osittain oikeaan, koska asiakkaita oli riittänyt.

Vapaan suunnan seurakunnissa ja kirkon karismaattisissa piireissä kuullaan myös profetioita, jotka ovat ennustuksia. Seurakuntaa kehotetaan arvioimaan niitä, ovatko ne väärästä hengestä, ovatko ne ihmisen oman mielen tuotetta vai tuntuvatko ne olevan Jumalasta. Kysyin kerran Vapaakirkossa olevalta ystävältäni, miten hän suhtautuu siihen, kun joku alkaa profetoida. Hän vastasi, että hän odottaa, että se päättyy. Olin kuullut eri hengellisissä tilaisuuksissa monia profetioita, joita ei arvioitu, ja jotka eivät osoittautuneet tosiksi. Olin pettynyt tapaan, jolla profetian armolahjan nimissä toimittiin.

Olin kesällä -81 isossa yhteiskristillisessä konferenssissa, jossa oli puhujana minulle aikaisemmin tuntematon Steve Lightle, joka oli amerikkalainen messiaaninen juutalainen. Nyt tiedän, että hän oli aikoinaan ollut menestyvä liikemies, joka luopui kokemansa Jumalan käskyn takia firmastaan ja kaikesta omaisuudestaan ja rahoistaan ja muutti perheineen Saksaan tuntematta siellä ketään ja tietämättä, tuleeko joku perhettä vastaan. Hänellä oli rahaa alle kaksi dollaria. No vastaanottajia oli kentällä ja edessä profeetan tehtävä Neuvostoliitossa, mikä selvisi hänelle vasta Saksassa.

Höristin korviani, kun Lightle kertoi, että Jumala oli hänelle ilmoittanut elokuussa vuonna 74, että rautaesirippu tulee murtumaan ja Neuvostoliitto joutuu polvilleen. Olin kuullut monia profetioita siitä, että Neuvostoliitto tulee miehittämään Suomen, vain kerran olin kuullut jonkun saaneen profetian Neuvostoliiton hajoamisesta, mutta siihen en uskonut. Lightlen profetiaan oli liittynyt myös ennustus venäläisten juutalaisten paluusta Israeliin. Se sanoma oli uutta ja tuntui aivan mahdottomalta. Lightle kertoi, että hän oli myös -74 saanut Jumalalta tehtävän mennä kertomaan Neuvostoliiton juutalaisille, että he valmistautuvat siihen, että pääsevät muuttamaan tulevaisuudessa Israeliin. Hän oli -74 loppuvuodesta käynyt yhdeksässäkymmenessä Neuvostoliiton kaupungissa kertomassa sanomaansa ja myös junamatkat hän oli käyttänyt sanomansa levittämiseen. Kuuntelin varsin epäuskoisena. Mutta niin vain kävi, että 90-luvulla sain pitää kodissani muutaman yön vieraana parsikuntaa, jonka vaimo oli juutalainen ja jotka olivat muuttamassa Suomen kautta Israeliin. Lightlen ennustukset olivat toteutuneet. Tällä hetkellä Israelissa on 1400 000 venäjän kieltä puhuvaa juutalaista. Sain aikoinaan vierailla myös Jerusalemissa messiaanisessa seurakunnassa, jonka jäsenistä suurin osa oli entisestä Neuvostoliitosta tulleita.

Takaisin kesään 1981. Jos olisin silloin tiennyt hänen historiansa, olisin kuunnellut hänen puheitaan ja profetiaansa luottavaisemmin. Konferenssin lopussa tapahtui jotain erikoista. Steven Lightle kutsui yleisön joukosta eteen kaksi ihmistä, joiden puolesta halusi rukoilla. Toinen olin minä. Hän myös profetoi minulle. Rukous ja profetia tallentuivat tilaisuudesta tehdylle kasetille, jonka ostin sieltä, mutta jonka olen vuosia sitten heittänyt pois muiden kasettien mukana siivotessani laatikoita. Eihän minulla ollut enää kasettisoitintakaan. Siinä ei muistaakseni ollut mitään kovin ihmeellistä, ei kerrottu mitään faktoja tulevaisuudestani enemmänkin siinä oli lohdutuksen ja rohkaisun sanoja. Muistan vieläkin, millaisia ajatuksia minulle tuli tilanteessa mieleeni häiritsemään uskoani profetiaan, mutta tärkeintä ei ollut mitä minä uskoin siinä tilanteessa, vaan se että Jumala toimii.

Steven Lightle kuoli viime vuonna. Viimeisessä puheessaan hän esitti huolensa siitä, että Saksaan on jäänyt satojatuhansia venäjää puhuvia juutalaisia ja esitti toiveen, että ihmiset rukoilisivat heidän kesken jääneen paluumuuttonsa takia. Samoin hän esitti huolensa USA:n kuuden miljoonan juutalaisen puolesta ja toivoi muuttoliikettä sieltä Israeliin.

Aloin miettiä äsken, mitä on tapahtunut minulle Lightlen profetian jälkeen. Siihen aikaan toimin jo monissa tehtävissä Forssan seurakunnassa, mutta sen jälkeen alkoi elämääni tulla uusia asioita ja uusia tehtäviä Jumalan käytössä - niin kuin uskon. En olisi pystynyt niitä edes vuonna 1981 kuvittelemaan tapahtuviksi. Mutta Jumala yllätti.

UUDEN EDESSÄ

Kuuntelin Youtubesta Lightlen puheita. Hän korosti Jeremian profetiaa. Jumala on se, joka toimii ja joka ilmoitti Jeremialle satoja vuosia ennen Kristuksen syntymää (vanhan käännöksen mukaan): Jer. 23:3 Ja minä kokoan lampaitteni tähteet kaikista maista, joihin olen ne karkoittanut, ja tuon ne takaisin laitumelleen, ja ne ovat hedelmälliset ja lisääntyvät. ja Jer. 31:8 Katso, minä tuon heidät pohjoisesta maasta, kokoan heidät maan perimmäisiltä ääriltä. Heissä on sokeita ja rampoja ynnä raskaita ja synnyttäväisiä: suurena joukkona he palajavat tänne. Sen ennustuksen toteutumista olemme saaneet seurata.

Tilanne Israelissa on raastava, mutta kuitenkin Jumalan kädessä. Tilanne Ukrainassa on raastava, mutta kuitenkin Jumalan kädessä.

Tapahtuipa ensi vuonna mitä tahansa, ei kutienkaan tapahdu Jumalan sallimatta mitään, sillä Hänen on Valtakunta, voima ja kunnia.

Vuoden alkaessa ja uuden edessä voimme turvautua Hengellisen laulun sanoihin: "Huomispäivää en mä tunne". Se laulu soi mielessäni teemana silloin, kun olin yli 50-vuotiaana saanut potkut työstäni. Tulevaisuus pelotti, mutta laulu lohdutti ja toi turvaa, Sitä me tarvitsemme vuoden 2024 alkaessa tässä maailmantilanteessa :

"Eteenpäin en nähdä saata, silti pelkää en.

Herra jolle käden annoin, tuntee myös mun huomisen"

Laulun on sanoittanut ja säveltänyt amerikkalainen pappi ja evankelista kuvassa oleva Ira Stanphill 1948 elämänsä katastrofissa. Hänen Zelma-vaimonsa oli yhdeksän vuoden avioliiton jälkeen jättänyt hänet. Heillä oli yhteinen poika Ray.  Stanphill ei tiennyt laulua tehdessään, mitä hänen elämäänsä tuli. Hän yritti vielä saada vaimonsa takaisin siinä onnistumatta. Vaimo avioitui pian uudelleen. Hän antoi vaimollensa kuitenkin kaiken anteeksi. 

Me tiedämme nyt, että vaimo kuoli auto-onnettomuudessa vuonna 1951. Sen jälkeen Stanphill avioitui uudelleen ja sai vaimonsa Glorian kanssa vielä kaksi tytärtä. Stanphill kuoli 79 vuotiaana sydänkohtaukseen. Häneltä jäi jälkeen n. 500 hengellistä laulua. Tunnetuin on juuri se, jonka hän kirjoitti elämänsä syvässä ahdingossa. Poikkeuksellisesti laitan seuraavaksi alkuperäiset sanat. Suomalaiset sanat voi kuunnella Youtubesta.

I don't know about tomorrow

I just live for day to day

I don't borrow from the sunshine

For it's skies may turn to gray

I don't worry o'er the future

For I know what Jesus said

And today I'll walk beside Him

For He knows what lies ahead

Many things about tomorrow

I don't seem to understand

But I know who holds tomorrow

And I know who holds my hand

KUUNTELE>>>