HALLITSETKO ELÄMÄÄSI?

08.10.2021


"Elämä on arvaamatonta. Koska tahansa voi tapahtua jotain hyvää", totesi aikoinaan Eeva Kilpi. Koetko sinä olevasi oman elämäsi ohjaksissa, Termi "elämänhallinta" rantautui psykologiaan ja yleisön tietoisuuteen 90-luvulla. Termi herätti aggressioita sellaisilla tahoilla, jotka eivät olleet perehtyneet siihen, mitä sillä psykologiassa tarkoitettiin. Kysymyksessä oli todellakin hieman epäonnistunut käännös englanninkielisestä sanasta "coping". Vähitellen elämänhallinta-termi on poistunut ja tilalle on tullut "selviytyminen", joka ei kuitenkaan sisällä ihmisen oman toiminnan merkitystä niin kuin englanninkielinen sana "coping" sisältää.

 Ilmiön kohdalla on alettu käyttää resilienssi-termiä, jolla tarkoitetaan siis kykyä selviytyä elämän negatiivisista muutoksista. Sillä tarkoitetaan psyykkistä joustavuutta ja palautumiskykyä - eräänlaista "muutosketteryyttä". Resilienssi on osittain synnynnäistä, osittain ympäristön muovaamaa ja sitä voi myös itse kehittää. 

VASTOINKÄYMISIÄ

Tällä viikolla olen joutunut aktiivisesti käsittelemään yhtä elämäni vastoinkäymistä. Olen hoitanut kiitettävästi kuntoani ja iloinnut siitä, että minulla ei ole mitään päivittäistä lääkitystä kuten useimmilla ikätovereillani. Maanantaina olin etälääkärin vastaanotolla ja sain kuulla, että laboratoriotulokset näyttävät nyt siltä, että lääkitykseen olisi syytä siirtyä, mutta lisätutkimuksia tarvitaan. Terveyteni hallinnan menettämisessä oli käsiteltävää. Aluksi tuntui, että Jumala ei ollutkaan turvani ja turvauduin parhaimmaksi todettuun psykologiseen selviytymiskeinoon: vertaistukeen. Puhelinsoitto ystävälle, jolla oli ollut terveysongelmia. Mutta hänellä on kanssani yhteinen luottamus Jumalan johdatukseen, joka minun kohdallani oli hetkeksi horjunut. Ja siitä horjumisesta selvisin ystäväni avulla ja ilo ja turvallisuudentunne palasivat.

Keskiviikkona jouduin pohtimaan uutta elämän epävarmuustekijää: netin arvaamattomuutta. Monihan oli kohdannut tämän viikon maanantaina Facebookin ja Whatsappin häiriöt ja selvästi se oli ollut joillekin ahdistava kokemus. Keskiviikkona ilmeni, että joku oli tehnyt nimissäni valeprofiilin ja kyseli messengerissä kavereiltani, miten he voivat. Taas turvallisuuden tunteeni sai pienen kolhun. Some ei olekaan hallittavissa. Lopetanko Facebook-tilini ja blogini ja vetäydynkö yksityisyyteni suojaan viettämään yksinäisempää vanhuutta. ilman erilaisia positiivisia viestejä tutuiltani. Pojan vaimo oli kopioinut kyselijän tilin osoitteen. Siellä oli kansikuvani ja profiilikuvani ja valokuva vieraista tytöistä uimapuvuissa ja muutamia postauksia ja kommentteja jollain ihmeellisellä kielellä. Ilmoitin ylläpitoon ja nyt se valeprofiili on poistettu ja luottamus Facebookiin on taas palautunut.

SELVIYTYMISKEINOJA

Israelilaiset Antonovski ja Ayalon ovat tutkineet ihmisten käyttämiä selviytymiskeinoja äkkinäisen kriisin kohdatessa. Antonovskin mukaan elämää voi verrata lentokoneen etenemiseen. Välillä on turbulenssia ja kone putoaa. Erilaiset selviytymiskeinot auttavat konetta nousemaan taas takaisin radalleen ja elämä jatkuu - ehkä toisenlaisena, mutta siedettävänä. Antonovskin mukaan Hyvä selviytymiskeino on sellainen, joka vähentää pahanolontunnetta ja toimii samalla ongelmanratkaisun suuntaisesti. - Tai ei ainakaan aiheuta lisää ongelmia.

Ayalon jakoi ihmiset erilaisiin tyyppeihin sen mukaan, minkälaisia keinoja he käyttivät: 1. Kognitiivisesti suuntautunut pohtii, hankkii lisätietoa ja suunnittelee. 2. Emotionaalisesti suuntautunut purkaa tunteitaan itkemällä tai raivoamalla. 3. Sosiaalisesti suuntautunut hakee tukea muilta ihmisiltä. 4. Luovuuteen suuntautunut käsittelee tunteitaan taiteen keinoilla ja mielikuvituksen avulla. 5. Henkisesti suuntautunut hakee merkityksiä tai selityksiä uskonnosta tai aatteesta. 6. Fyysisesti suuntautunut turvautuu liikunnan eri muotoihin ja rentoutumiseen. Myös syöminen, nukkuminen ja päihteiden käyttö liittyvät Ayalonin mukaan fyysiseen suuntautumiseen.

Ayalonin jaottelu on mielenkiintoinen, mutta todellisuudessa kriisissä oleva ihminen saattaa toimia kaikkien kuuden eri suuntautumisen mukaisesti selviytymisprosessin aikana. Hän voi esimerkiksi ensin turvautua päihteisiin, mutta sitten huomata sen toimimattomaksi ja vaihtaa selviytymiskeinon toiseen. Suomalaiselle tyypillinen selviytymiskeino on kävely metsässä. Se on tutkimuksissa myös todettu toimivaksi. Mittausten mukaan stressihormoni kortisolin eritys vähenee metsässä. Kyseessä on fyysinen selviytymiskeino, mutta luultavasti se sisältää myös kognitiivista pohdintaa ja mahdollisesti luoviakin toimintoja ja tunteiden purkamista itkemällä. Mahdollisesti siellä metsässä löytyy uusi hengellinen selitys kriisille ja siellä voi myös rukoilla. Seuraavassa runossa, joka syntyi eräänä pimeänä syysaamuna, kun elämä tuntui raskaalta. Pelkkä metsä ei tuonut apua, mutta sen muistaminen, että Jumalan sana on valo, joka tuo turvan. Se ohjaa yksinäisen vaeltajan oikeaan, vaikka vain askeleen kerrallaan.

SYYSYÖNÄ METSÄSSÄ

Kuu kelmeä, kalman kalpea
vain sirppinä metsän yllä.
Poissa on lammen kultainen kajo

Varjot nielevät maiseman,
mustaa mustassa.

Kuitenkin täytyy kulkea
koko pimeän laakson läpi,
luottaa tuikkuun,
jalkaini lamppuun,
askel kerrallaan.

YKSINÄISYYS HAASTEENA

Negatiivinen muutos voi tapahtua myös tunne-elämässä. Monet ovat koronan aikana joutuneet kokemaan yksinäisyyttä. Joillekin se ei ole ollut ongelma, mutta vastentahtoinen yksinäisyys voi aiheuttaa myös yksinäisyydentunteen.

Kun professori Juho Saari tutki yksinäisyydentunnetta, vastaajilta kysyttiin: "Mitkä asiat ovat auttaneet sinua merkittävästi yksinäisyyden lievittämisessä viimeisen kahden vuoden aikana?" Tutkimuksessa oli lueteltu 24 erilaista ihmisten yleisesti käyttämää selviytymiskeinoa, joista vastaajat saattoivat valita useampia (Yksinäisten Suomi, Gaudeamus 2016).

Alkoholin käyttö 20%, Huumausaineiden käyttö 4%, Lääkkeiden käyttö 3%, TV:n katselu 35%, Internet 52%, Tietokonepelit 15%,Itsetyydytys tai seksi muiden kanssa, 23%, Pornon katselu 13%, Syöminen 25%, Työntekoon uppoutuminen 28%, Lemmikin tai muun eläimen hoitaminen 24%, Luonnossa oleminen 28%, Tanssi, lenkkeily, kuntoliikunta 34%, Terapia, ajatuksien tai tunteiden prosessointi, 17%, Rukoileminen, meditoiminen tai hengellinen toiminta 10%, Kirjallisuus, kirjoittaminen tai mielikuvitusmaailma 30%, Musiikin kuuntelu, musisointi tai laulaminen 35%, Taiteet, muu itseilmaisu 13%, Sosiaalinen harrastus 13%, Perheen kanssa vietetty aika 41%, Ystävien kanssa vietetty aika 50%, Työtoverien kanssa vietetty aika 19%, Yhteys samassa elämäntilanteessa oleviin 12%, Muiden ihmisten auttaminen 14%.

Antonovski toteaa hyväksi selviytymiskeinoksi myös elämänsä ohjien luovuttamisen sellaiselle, joka on itseä pätevämpi hallitsemaan. Hän kertoo esimerkkinä sen, että ihminen luovuttaa hallintavallan sairaalan tiimille mennessään leikkaukseen.

Antonovski tarkoittaa hallinnan tilapäistä luovuttamista, mutta meillä uskovaisilla on etuoikeutena mahdollisuus pitkäaikaiseen luovuttamiseen. Se merkitsee kuitenkin suostumista myös vaikeuksiin. Elämä ei suinkaan muutu helpommaksi, mutta se muuttuu merkityksellisemmäksi. Paavali joutui kärsimään monenlaisia ongelmia ja kirjoittaa korinttilaisille että hän on saanut pistävän piikin ruumiiseensa. Emme tiedä oliko se fyysinen sairaus vai jokin psyykkinen taakka. Hän oli kolme kertaa pyytänyt päästä siitä eroon, mutta saanut Jumalalta vastauksen: "Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa." Toisaalta hän toteaa myös: "Olen saanut yllin kyllin lohdutusta, kaiken ahdinkomme keskelläkin tunnen ylenpalttista iloa."

Yksityisen ihmisen elämä on sidoksissa myös maiden ja kansojen elämänhallintaan. Jesajan mukaan (luku 49) Jumala johdattaa kaikkien kansojen elämää. Tällä hetkellä meistä tuntuu, että maailmaa ei hallitse kukaan. Kun Jumala ilmoittaa profeetan kautta Israelille, että "kätteni hipiään olen minä sinut piirtänyt" (Jesaja 49), voimme luottaa, että virren 499 sanoin myös me voimme olla Jumalan kämmenellä - ja olla siellä turvassa.

Jumala meitä kutsuu
nyt suojaan turvaisaan.
Jumala meitä kutsuu
ja kantaa voimallaan.
Milloinkaan ei hän hylkää,
lastensa kanssa hän on.
Jumalan kämmenellä
ei kukaan ole turvaton.

Otsikon kysymys koskee toisaalta selviytymistä negatiivisista muutoksista ja toisaalta tunnetta siitä, että voi toteuttaa omaa tahtoa, jota käsittelin viime viikon blogissani.