OLTAISIKO ONNELLISEMPIA?

Onnellisuus liitetään usein kevääseen ja rakkauteen. Minun onnellisuuteni tällä viikolla liittyi kevääseen ja kaatopaikkaan. Kävin maanantaina kaatopaikalla. Sinne jäivät vanha hyllykkö, kassillinen kovaa muovia ja UFF:n laatikoon kolme kassillista vaatteita, jotka olivat kerääntyneet kotiini ja alkaneet harmittaa olemassaolollaan. Lisäksi vein varastoon ison laatikollisen tavaraa odottamaan syksyn kirpputorivuoroa. Tällä viikolla olen selvästi herännyt talvihorroksestani. Sain jopa tapetoitua pätkän seinää, joka syksyllä siirtämäni kaapin takia oli loistanut erivärisenä kuin muu seinä. Koko talven olin harmitellut keittiön maustehyllyn oven repsottamista raollaan. Nyt tartuin siihenkin. Ensin tutkin mahdollisuutta ruuvailla saranoita. Ei auttanut, sitten kannoin ruuvi ym. laatikkoni ja aloin miettiä hakasen tms toimivuutta, mutta en löytänyt sopivia. Sitten päätin turvautua kuminauhaan. Se oli vähän kökön näköinen, mutta kun keksin lisätä siihen laatikon pohjalta löytämäni  "kangaskukkasen", olin tyytyväinen. 

Minkälaiset asiat sinulle ovat tällä viikolla tuottaneet iloa? Tutkimusten mukaan sosiaalisuus tekee onnelliseksi. Olin torstaina sosiaalinen Helsingissä: pitkä lounas ystävättären kanssa Stockmannilla, iltapäivällä koulukaveritapaaminen kymmenen muun kynnelle kykenevän kanssa ja sitten vielä lapsenlasta tapaamassa.  Olin bussimatkankin vielä onnellinen.

TUTKITTUA TIETOA

Viime kuussa julkaistiin kaksi onnellisuustutkimusta. Kansainvälisenä vuoden onnellisuuspäivänä 20.3. kerrottiin, että Suomi on maailman onnellisin maa jo seitsemättä kertaa perättäin. Muistan kun palasin kerran Suomeen oltuani kaksi viikkoa Ruotsissa opettajavaihdossa. Heti Turussa tajusin, miten erilaisia me olemme onnellisilta näyttäviin ruotsalaisiin verrattuna. Ajattelin: mihin jurottajien maahan olenkaan tullut. Kaipa me suomalaiset ajattelemme, että "Kel' onni on, se onnen kätkeköön." Onnellisuustutkijalle voi tosin salaisesti kuvailla onneaan melkein kahdeksikon veroiseksi. 

Meille on jo vuosien ajan mediassa opetettu, miten onnea voi tutkimusten mukaan lisätä. Vuoden alussa julkaistiin "Annual Review of Psychology" -lehdessä laaja yhteenveto 48:sta onnellisuustutkimuksesta. Tutkimusten mukaan sosiaalisuus, kiitollisuuden harjoittaminen, hymyily ja rahan käyttäminen muihin lisäävät onnellisuutta, mutta ei niinkään ystävälliset teot, meditaatio, mindfulness tai vapaaehtoistyö, joita on usein suositeltu onnellisuuden lisäämiseen. Metsäkävelyt eivät myöskään näyttäneet lisäävän onnellisuutta. Maailmassa on alueita, joissa eivät metsäkävelyt edes onnistu. Väitän, että meille suomalaisille kävely metsässä lisää onnellisuutta. Tutkittua tietoa on siitä, että stressihormonin taso laskee jo kahdenkymmenen minuutin metsäkävelyn aikana.

Ihmisten onnellisuus johtuu osittain geeneistä, eri tutkimusten mukaan osuus on noin 40 - 60 %. Vaikka olisi saanut onnellisuuteen johtavat geenit, onnettomuudet ja  kolhut voivat tehdä elämästä tilapäisesti onnettoman tai pitkäaikaisesti vähemmän onnellisen. Ihmisellä on taipumus kuitenkin palata surujen jälkeen jonkin ajan kuluttua itselle tyypilliseen mielenmaisemaan  - ja niin käy myös suurten myötäkäymistenkin jälkeen. - Kaikkeen ihminen tottuu: menetyksiin ja myötäkäymisiin.

KOLMENLAISIA EVÄITÄ ONNELLISUUTEEN ABC

Psykologian näkökulmasta katsottuna geenien lisäksi lapsuudenkokemukset ovat tärkeitä tekijöitä ja onnellisuuden pohja. 

A Olemme vanhanakin onnellisempia, jos ympäristön ihmissuhteet ovat vastanneet tarpeisiin eri ikävaiheissa, koska silloin:

ihmisen turvallisuudentunne on vahva 

hän ei tunne kestohäpeää

hänellä ei ole jatkuvia ja/tai voimakkaita syyllisyydentunteita

hän luottaa suorituksiinsa, että selviytyy siinä, missä muutkin 

hän tuntee itsensä ja on tyytyväinen itseensä

hän tuntee saaneensa rakkautta ja kunnioitusta parisuhteissa ja tuntee olleensa niiden arvoinen

tuntee olevansa tai olleensa riittävän hyvä vanhempi (jos on ollut vanhempi) ja hyvä työntekijä ammatissaan LISÄÄ>>>

B  Myönteinen minäkäsitys on suurelta osalta ympäristön tuote ja lisää onnellisuutta, mutta siihen voi vaikuttaa vielä aikuisena ja jopa vanhana.

Usein ajatellaan, että itsetunto paranee itseä kehumalla aamuisin peilin edessä, mutta amerikkalainen psykologi Nathaniel Branden oli toista mieltä. Hänen mukaansa ihmisen itsetunto pulppuaa seuraavasta kuudesta sisäisestä lähteestä, joiden toimintaa kannattaa vaalia. Lähteet ovat kuin tukipilareita, joiden kannattelemana itsetuntomme pysyy korkealla. Nyt jo edesmennyt Branden on tuottanut aikanaan omahoitomateriaalia, jonka pohjalta olen koonnut seuraavat itsetuntoa tukevat tavoitteet, jotka hän esittää kirjassaan "Six pillars of self-esteem" (1994).

ELÄMINEN TIETOISESTI: Elä läsnä olevassa hetkessä. Ole tietoinen omasta käyttäytymisestäsi ja siitä, miten se vaikuttaa muihin ihmisiin. Tiedosta omat tarpeesi, tunteesi, arvosi ja asenteesi, jotka ohjaavat käyttäytymistäsi.​

ITSEHYVÄKSYNTÄ: Ole itsesi "ystävä", hyväksy omat tunteesi, tekosi ja seksuaalisuutesi ja suhtaudu niihin realistisesti. Hyväksy tuskasi, vihasi, pelkosi ja ahdistuksesi. OLE ITSEMYÖTÄTUNTOINEN: Hyväksy ettet tällä hetkellä elä omien arvojesi mukaisesti, mutta samalla aseta tavoitteita sille, miten haluaisit muuttua. ​

VASTUULLISUUS: Ota vastuu omista tavoitteistasi, valinnoistasi, siitä miten kohtelet ihmisiä ja miten käytät aikaasi. Ota vastuu omasta onnellisuudestasi.​

ITSEKUNNIOITUS: Kohtele itseäsi kunnioittavasti ja odota kunnioittavaa käytöstä myös muilta. Arvosta syvimpiä tarpeitasi. ​

TAVOITTEELLISUUS: Aseta itsellesi tavoitteita työssä, opiskelussa, kotona, ihmissuhteissa, tunteiden alueella ja harrastuksissa. ​

TOIMINTOJEN EHEYS: Tee omien ihanteidesi ja arvojesi mukaisia valintoja - myös pienissä asioissa.

Brandenin tuotantoa ei ole käännetty suomeksi, mutta sitä on saatavana vielä englanninkielisenä.

ITSETUNNON PARANTAMINEN

Seuraava menetelmä perustuu osittain Brandenin kirjassaan julkaiseman itsehoitomenetelmän lauseisiin, mutta on rakenteeltaan erilainen.

Tarkoitus on, että kuuden viikon aikana etenet "pilari" eli teema kerrallaan ja jatkat aloitettuja lauseita. Voit viikon aikana palata samoihin lauseisiin. Kirjoita samaan lauseeseen niin monta loppua kuin hyvältä tuntuu. Älä ajattele lauseita kirjoittaessasi, vaan vasta sen jälkeen. Voit kirjoittaa sisällöltään ihan järjettömiä lauseita, kunhan ne ovat kieliopillisesti lauseita. Jos lause tuntuu omituiselta ja sinun on vaikea keksiä mitään jatkoa, voit hypätä sen yli. Mutta voit myös keksiä järjettömiä jatkoja sille. Voit palata lauseeseen myös myöhemmin.

Tee harjoitukset viitenä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin ja mieluummin aamuisin. Voit käyttää esimerkiksi kymmenen minuuttia kirjoittamiseen. Teet lauseet vain itsellesi ja viikon loputtua, tarkastele niitä ja voit pohtia sitä, mitä olet kirjoittanut ja miksi. Aseta itsellesi alueelta käytännön tavoitteita tulevaa käyttäytymistäsi varten.

Lue viikon lopussa kaikki, mitä olet kirjoittanut ja jatka seuraavaa lausetta useampaan kertaan:

Edellä kirjoittamaani pohtiessani, ajattelen, että olisin onnellisempi jos...

Edellisen lauseen avulla on tarkoitus auttaa muuttamaan viikon harjoitusten löytöjä käytännön toimiksi. Tätä samaa lausetta käytetään jokaisen viikon päätyttyä.

Voit myös pelkästään lukea lauseita ja pohtia elämääsi niiden valossa.

LAUSEET:

• 1. Tietoisuus, läsnäolo suhteessa itseen ja muihin

Jos ottaisin enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistani...

Jos kiinnittäisin enemmän huomiota siihen, miten kohtelen ihmisiä tänään...

Jos toimisin tänään vähän energisemmin...

Jos olisin vähän enemmän läsnä tärkeissä ihmissuhteissani...

Jos olisin vähän tietoisempi omista tarpeistani...

Jos olisin vähän tietoisempi tunteistani...

Jos olisin tietoisempi siitä, miten kohtelen ihmisiä tänään...

Jos sitoutuisin kohtelemaan ihmisiä oikeudenmukaisesti ja hyväntahtoisesti...

Edellä kirjoittamaani pohtiessani, ajattelen, että olisin onnellisempi jos...

• 2. Itsensä arvostaminen

Jos arvostaisin itseäni toiminnoissani tänään enemmän...

Jos arvostaisin itseäni tänään enemmän ollessani tekemisissä ihmisten kanssa...

Jos olisin vähän hyväksyvämpi itseäni kohtaan tänään...

Jos hyväksyisin itseni silloinkin, kun teen virheitä...

Jos hyväksyisin itseni silloinkin, kun kaikki tuntuu olevan sekaisin…

Jos hyväksyisin vartaloni...

Jos hyväksyisin ruumiini muistissa olevat ikävät tapahtumat…

Jos hyväksyisin paremmin kaikki puoleni...

Jos haluaisin lisätä itsearvostustani tänään, voisin...

Jos hyväksyisin paremmin tunteeni...

Jos hyväksyisin paremmin ajatukseni...

Jos hyväksyisin paremmin pelkoni...

Jos hyväksyisin paremmin vihani...

Jos hyväksyisin paremmin seksuaalisuuteni...

Jos hyväksyisin paremmin sen, että seksuaalisia rajojani on rikottu…

Jos hyväksyisin paremmin tunnekuohuni...

Jos hyväksyisin paremmin älykkyystasoni...

Kun opin hyväksymään itseni kokonaisuutena...

Edellä kirjoittamaani pohtiessani, ajattelen, että olisin onnellisempi jos...

• 3. Vastuunottaminen omasta elämästä

Jos tuntisin vähän enemmän vastuuta elämästäni ja hyvinvoinnistani...

Jos tuntisin vähän enemmän vastuuta tavoitteideni saavuttamisesta...

Jos tuntisin vähän enemmän vastuuta ihmissuhteitteni onnistumisesta...

Joskus olen avuton, kun minä...

Jos olisin vähän vastuullisempi valitessani seuraani...

Jos tuntisin vähän enemmän vastuuta omasta onnellisuudestani...

Jos tuntisin vähän enemmän vastuuta siitä, miten arvostan itseäni...

Edellä kirjoittamaani pohtiessani, ajattelen, että olisin onnellisempi jos...

• 4. Itsensä hyväksyminen

Itsevarmuus tarkoittaa, että ihminen...

Jos olisin tänään vähän itsevarmempi...

Jos kunnioittaisin tänään ajatuksiani ja tunteitani...

Jos suhtautuisin tarpeisiini tänään kunnioittavammin...

Jos joku olisi nuoruudessani kertonut, miten arvokkaita tarpeeni olivat...

Jos joku olisi opettanut minua kunnioittamaan elämääni...

Jos sanoisin kyllä, silloin kun haluan ja ei kun en halua...

Jos ilmaisisin itseäni vähän enemmän...

Edellä kirjoittamaani pohtiessani, ajattelen, että olisin onnellisempi jos...

·       5. Tavoitteellisuus

Jos eläisin tavoitteellisesti, se tarkoittaisi...

Jos työskentelisin vähän tavoitteellisemmin...

Jos toimisin vähän tavoitteellisemmin ihmissuhteissani...

Jos toimisin vähän tavoitteellisemmin avioliitossani...

(tai lähimmässä ihmissuhteessani)

Jos toimisin tavoitteellisemmin lasteni kanssa...

(jos soveltuu)

Jos olisin tavoitteellisempi suhteessa syvimpiin kaipauksiini...

Jos olisin tavoitteellisempi täyttäessäni toiveitani...

Edellä kirjoittamaani pohtiessani, ajattelen, että olisin onnellisempi jos...

·   6. Elämänvalintojen eheys

Kun tarkastelen tilanteita, joissa rehellisyys on vaikeaa...

Jos olisin vähän rehellisempi...

Jos olisin työssäni vähän rehellisempi...

Jos olisin ihmissuhteissani vähän rehellisempi...

Jos toimisin omien arvojeni mukaisesti...

Jos antaisin itsekunnioitukselleni ensisijan.

Jos sisäinen lapseni osaisi puhua, hän sanoisi...

Jos se murrosikäinen, joka olin, olisi edelleen minussa...

Jos murrosikäinen nuori minussa osaisi puhua, hän sanoisi...

Ajattelen auttavani taannehtivasti minussa olevaa lasta...

Ajattelen auttavani taannehtivasti minussa olevaa murrosikäistä...

Jos voisin olla ystävä "nuoremman itseni" kanssa...

Jos hyväksyisin sisäisen lapseni...

Jos murrosikäinen sisässäni tuntisi, että olen sen puolella...

Jos voisin pitää sylissäni lapsi-itseäni...

Jos voisin kantaa käsivarsillani murrosikäinen-itseäni...

Jos minulla olisi rohkeutta ja intoa syleillä ja rakastaa "nuorempaa itseäni"...

Joskus, kun pelkään, minä...

Joskus, kun tunnen itseni haavoitetuksi, minä...

Joskus, kun olen vihainen, minä...

Tehokas tapa käsitellä pelkoa saattaisi olla...

Tehokas tapa käsitellä henkisiä haavoja saattaisi olla...

Tehokas tapa käsitellä vihaa saattaisi olla...

Jos ystävystyisin kiihtymiseni kanssa...

Jos ystävystyisin seksuaalisuuteni kanssa...

Jos kasvaisin suhtautumaan turvallisesti tunnekuohuihini...

Jos tulisin paremmaksi ystäväksi sisäisen lapseni kanssa...

Jos tulisin paremmaksi ystäväksi sisäisen murrosikäiseni kanssa...

Jos "nuoremmat itseni" tuntisivat olonsa turvallisemmaksi kanssani...

Äitini sai minut näkemään itseni...

Isäni sai minut näkemään itseni...

Äitini puhuu minussa, kun sanon itselleni...

Isäni puhuu minussa, kun sanon itselleni...

Jos olisin vähän tietoisempi suhteesta äitiini...

Jos olisin vähän tietoisempi suhteesta isääni...

Jos katson äitiäni ja isääni realistisesti...

Jos olisin psyykkisesti vapaa äidistäni...

Jos olisin psyykkisesti vapaa isästäni...

Jos olisin täysin oma itseni...

Jos elämäni todella kuuluisi minulle...

Olen kykenevä selviämään itsenäisenä...

Edellä kirjoittamaani pohtiessani, ajattelen, että olisin onnellisempi jos...

SEURAAVAT LAUSEET PÄÄTTÄVÄT OHJELMAN JA VOIT KÄYTTÄÄ NIITÄ UUDELLEEN JA UUDELLEEN

ITSETUNNON TUKIPILARIT JA TAVOITTENASETTELUA

1. Tietoisuus, läsnäolo suhteessa itseen ja muihin

Olisin onnellisempi, jos olisin vähän tietoisempi elämässäni ja...

2. Itsensä arvostaminen

Olisin onnellisempi, jos hyväksyisin itseni vähän paremmin ja...

3. Vastuunottaminen omasta elämästä

Olisin onnellisempi, jos olisin vähän vastuullisempi elämässäni ja...

4. Itsensä hyväksyminen

Olisin onnellisempi, jos olisin vähän enemmän itseni ystävä ja...

5. Tavoitteiden asettelu

Olisin onnellisempi, jos eläisin elämääni vähän tavoitteellisemmin ja…

6. Elämänvalintojen eheys

Olisin onnellisempi, jos eläisin vähän enemmän oman arvomaailmani mukaisesti ja…

ITSELLEEN SOPIVAA TOIMINTAA, MAHDOLLISUUS FLOW-KOKEMUKSEEN

Koska me ihmiset olemme erilaisia. Meidän sosiaaliset tarpeemme ovat erilaisia ja siksi myös erilaiset asiat lisäävät onnellisuuttamme. Voimme tarkastella onnellisuuden lisäämistä mielekkään ja meille merkityksellisen tekemisen kautta. Joku on onnellinen hakattuaan halkoja, mutta ikävystyy lukiessaan tietokirjaa. Joku toinen inhoaa halonhakkuuta, mutta nauttii tietokirjojen lukemisesta. Ihminen voi lisätä sellaista toimintaa, joka tuottaa hyvää mieltä ja vähentää sitä, mikä on vastenmielistä. Aina ei voi kuitenkaan valita, mitä tekee.

Onnellisuutta lisää:

mahdollisuus käyttää erikoislahjakkuuttaan tai taitoa

mahdollisuus toimia ammatissa tai harrastuksen parissa, joissa voi toteuttaa tarpeitaan 

Seuraavaa yhdentoista sosiaalisen tarpeen luetteloa on käytetty pohjana ammatinvalintaa pohdittaessa. Erittäin seurallinen ei viihdy yksinään tietokoneen ääressä eikä etätöissä. Ja jos on voimakas tarve hallita ja johtaa muita, alaistaidot voivat asettaa haasteita.

tarve suoriutua, kunnianhimo

seurallisuus, halu läheisiin ihmissuhteisiin

tarve pitää puoliaan myös aggressiivisesti

riippuvuus muiden mielipiteistä

tarve toimia moraalisesti oikein

tarve hallita ja johtaa muita

tarve olla seuran keskipisteenä

halua toimia itsenäisesti, riippumattomuudentarve

tarve hoivata muita

järjestelmällisyyden tarve

tarve tulla itse hoivatuksi.

C   ONNELLISET MUISTOT

Onnellisuutta lisää onnellisten muistojen parissa viipyminen. Minulla on kotona käytävä, johon olen rakentanut onnellisten muistojen heräteseinän. Kupit on muistoja matkoiltani ja niitä vilkaistessani tunnen kiitollisuutta siitä, että olen saanut matkustaa niin moneen maahan. Kiitollisuutta herättää myös muistot mukavista sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista viimeisinä työvuosinani ja tietysti rakkaimmat ihmiseni. 

Jokainen voi herätellä myös onnellisia muistoja mielessään. Päätin itse alkaa kerätä onnellisten muistojen listaa. Sitä voi sitten käyttää avukseen, jotta voi luoda itselleen parempia tunnetiloja. Siihen listaan kuuluu ehdottomasti muisto virren 517 laulamisesta, josta kerron lopussa.

USKO JA ONNELLISUUS

Kokemuksesta voin sanoa, että monenlaiset vahvat uskomusjärjestelmät voivat lisätä onnellisuudentunnetta lisäämällä merkityksellisyyttä elämän tapahtumien tulkintaan. Kun päätin ruveta teininä ateistiksi, onnellisuuteni lisääntyi. Kun eksyin uushenkisyyden maailmaan, onnellisuuteni lisääntyi. Kun tulin uskoon eli kun Jeesus löysi minut, onnellisuuteni lisääntyi. 

Kristinuskossa ei kuitenkaan ole kysymys oman onnellisuuden lisäämisestä, se voi joskus jopa vähentyä, jos esimerkiksi joutuu vainotuksi uskonsa takia. Kysymys siitä, että elämme  täällä aikamme leivisköitämme hoitaen, kutsumustamme toteuttaen ja armoon luottaen ja vasta elämämme jälkeen meille on luvattu se rikkumaton onnellisuus! 

Kun aikoinaan kuulin ensimmäistä kertaa Pekka Simojoen säveltämän ja Anna-Mari Kaskisen sanoittaman virren 517, se ei vielä ollut virsi. Lauloimme sitä Ruokolahden opistolla hiihtolomakurssilla monisteesta. Mukana laulamassa oli myös Anna-Mari Kaskinen pienen kantokassissa nukkuvan esikoisvauvansa kanssa. Ilmassa oli paljon onnellisuutta. Koin voimakkaana Jumalan läsnäolon ja sanat tuntuivat niin tosilta.

1.
Herra, kädelläsi
asua mä saan,
turvallisin käsi päällä maan.
Siellä kaikki saavat
uuden sydämen,
rauhan annat haavat sitoen.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
turvata voin yksin Jumalaan.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
tahdon laulaa hänen teoistaan.

2.
Herra, kädelläsi
iloita mä saan,
se on rikas käsi antamaan.
Siellä armahdusta
meille tarjotaan
eikä kadotusta milloinkaan.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
turvata voin yksin Jumalaan.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
tahdon laulaa hänen teoistaan.

3.
Herra, kädelläsi
itkeä mä saan,
kohonnut ei käsi kostamaan.
Sitä naulat pisti,
pahuus ihmisten,
anteeksi soi risti kaiken sen.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
turvata voin yksin Jumalaan.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
tahdon laulaa hänen teoistaan.

4.
Herra, kädelläsi
uneen painan pään,
kutsut ystäväsi lepäämään.
Käsi minut kantaa
uuteen elämään,
ikirauhan antaa, valoon jään.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
turvata voin yksin Jumalaan.
Onneni on olla
Herraa lähellä,
tahdon laulaa hänen teoistaan.

Virren voi kuunnella tästä>>>  Seinäjoen vapaaseurakunnan muusikoiden meno on yltyy virren edetessä tempoltaan yhtä reippaaksi kuin Olli Valtosen pianolla takoma säestys silloin Ruokolahdella. - Oi niitä aikoja!

P.S. Huomasin äsken, että Kansan Raamattuseuran FB-sivulla oli hartauskirjoitukseni. Se on julkaistu Kansan Raamattuseuran ihmisten kirjoituksista kootussa 2015 ilmestyneessä kirjassa "Lähellä - tänään" . Meille annettiin raamatunlause ja merkkien lukumäärä. Laitanpa kirjoituksen tähän "siunatuksi lopuksi".

"26. huhtikuuta

Jeesus vastasi: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani." Joh. 14:6

Jumalalla on monta tapaa vetää ihmistä puoleensa. Evankelista Erkki Leminen totesi aikoinaan, että ihmisen osuus uskoontulossa on vastaan hangoitteleminen. Se oli totta omalla kohdallani. Minulla oli Jumalasta ja Jeesuksesta aikoinaan jonkinmoinen käsitys — itseäni tyydyttävä, mutta väärä. 

Toimin 1970-luvulla psykologina, eikä Jumala kuulunut elämääni. Enkä missään tapauksessa olisi halunnut tulla uskoon. Niinpä hämmennyin, kun ajatuksia Jumalasta alkoi tunkeutua mieleeni. Soitin ilmiöstä psykologiystävälle, ja hän huolestui. Kun mieleni oli kuitenkin muuten tasapainoinen, päätimme seurata tilannetta. 

Muutaman kuukauden kuluttua, ollessani kesäisenä päivänä yksin kotona koin voimakkaasti Jumalan läsnäolon. En antanut elämääni hänelle enkä rukoillut Jeesusta sydämeeni, koska en tiennyt mitään sellaisesta mahdollisuudesta. En olisi voinut rukoilla "syntisen rukousta", koska en silloin edes ymmärtänyt olevani syntinen. Mutta kokemus oli käännekohta ja päivä elämäni onnellisin. Sen päivän jälkeen en ole koskaan epäillyt Jumalan olemassaoloa, vaikka montaa muuta asiaa olen epäillyt. 

Siitä alkoi kahden vuoden yksinäinen mutta innostava taival Raamatun ja hengellisten kirjojen parissa. Viimein se johti ehtoolliselle ja seurakuntayhteyteen. Tajusin, että totuus oli löytänyt minut. Jeesus on totuus. Pohdin uutta elämääni ihmetellen, kuinka oli mahdollista, että juuri minä olin tullut uskoon. Sitä kysellessäni tajusin kuin vastauksena: armosta — vastauksena rukouksiin."