Äitini yritti kasvattaa minusta uskovaista, mutta minusta tuli kolmetoistavuotiaana ateisti. Olin tullut siihen vakaumukseen, ettei mitään yliluonnollista ollut olemassa. Kuuluin luokallamme jengiin, jonka muut jäsenet menivät ajan tavan mukaan oman seurakunnan iltarippikouluun. Äitini oli uskonnonlehtori ja huolissaan ateismistani ja halusi irrottaa minut jengistäni. Hän lähetti minut Suomen kristillisen ylioppilasliiton järjestämälle leirille Punkaharjulle. Matkustin sinne vastahakoisesti yksin junalla. Viihdyin leirillä, mutta usko ei kiinnostanut minua.

Maailman tilanne oli silloin erittäin epävakaa ja Neuvostoliitto oli ilmoittanut, että jos USA nousee maihin Libanonissa, se tarkoittaa kolmannen maailmansodan puhkeamista. 14.7.1953 saimme kuulla, että USA oli noussut maihin Libanonissa ja Irakin nuori 23-vuotias kuningas Faisal oli murhattu.

Meitä oli 50 tyttöä, kaukana kodeistamme, ilman kännyköitä, huoli ja pelko kasvoivat. Leirin johtaja kiersi illalla kaikki tuvat ja luki psalmin 91. Se psalmi kolahti minun ateistiseen mieleen. Hämmästyin itse miten jae jakeelta pelko vain pieneni ja lopulta ihmeellinen rauha tuli tilalle. Oli pakko uskoa, että Jumala on sittenkin olemassa ja Jumala suojelee.

Kuvassa rippileiripaikan maisemia. Majoitusmökit pilkottavat puiden välistä.

KOGNITIIVISEN TERAPIAN IDEA

Kognitiivisen terapian perustajat lähtevät siitä, että ajattelu vaikuttaa tunteisiimme ja tunteet ajatuksiimme, jotka vastavuoroisesti muokkaavat toisiaan ja molemmat vaikuttavat siihen, miten toimimme. En riparilla ymmärtänyt, että tunteen muuttuminen ei johtunut siitä, että sanoilla sinänsä olisi ollut vaikutus, vaan Pyhä Henki toimi tunnemaailmassani. Se oli yllättävä Jumalan interventio teinitytön elämässä. Kokemus Raamatusta tunteita muuttavana terapian lähteenä unohtui vähitellen. Löysin hankalien tunteiden käsittelyyn ajattelua muuttavia filosofien viisauksia ja runoja.

KIITOS RUNOISTA

Runo, olet ollut uskollinen kumppani, niin myötä- kuin vastamäessä.

Olen iloinnut runoilijan rinnalla riemuhetkestä toiseen.

Hei tätä ihanaa elämää sinä sielunkumppani. Yhteinen on ilo ja ymmärrys.

Olen rakastanut runon sanoin sielu ja ruumis yhtä runoa

sitä samaa ikuista laulujen laulua ihmeiden ihmettä.

Kun rakkaus loppui tai lopetettiin, taas sukelsin runoon.

Joku jossain on kokenut saman ja itku oli yhteinen.

Olen elänyt runon voimalla minuutti kerrallaan

kauhumyrskyni keskellä kuin huojuva puu kalliolla

runo oli juuri, joka piti.

Olen surrut runon kanssa läpi harmaan kiven ja mustan seinän.

Ohi tunneloukkojen ja katkeruuden.

Sinua kiitän runo ja teitä sieluni laulajat.

Kaikki tunteet on sanoitettu runoiksi.

Mikäpä minulla, kun voin niitä poimia.

Ja me laulamme duettoa, runoilija ja minä

AL 2017

Seuraavat runot olen kirjoittanut terapiarunoksi. Ne tarjoavat oivalluksen, josta voi rakentaa itsellensä voimalauseen. Uhrautujalla voi kestää kauan ennekuin hän uskoo, että myös hänen tarpeensa ovat tärkeitä ja läheisten mielestä uupuen rakastaminen ei heitä ilahduta, vaan he iloitsevat, jos toteutat myös omia tarpeitasi.

MERJA, ENTINEN UHRAUTUJA

Minua kasvatettiin lapsena kunnon kansalaiseksi:

Velvollisuus ennen kaikkea.

Minä uskoin sen valheen, että ennen kaikkea,

ennen jokaista haavetta ja unelmaani.

Velvollisuuksia riitti. Omat tarpeeni hylkäsin, mutta en lähimmäisteni.

Rakastin uupuen.

Elämä soljui kuin lastu laineilla. Ja muut ohjasivat virtaa.

Onneksi vielä vanhana valloitin sanan EI.

Opin käyttämään sitä ilman syyllisyyttä.

Aikaa on vähän. Jospa lähtisin uimaan pitkin

elämän virtaa, miten tahdon, nyt kun tahdon.

KATKERUUS

Katkeruus, Sinä kamala kumppani yrität tunkea elämääni

ja perustelet oikeutesi.

Totta puhut. Vääryys huutaa aina oikaisua, mutta aina ei sitä tule.

Tarjoat maljaasi katkeruus, mutta tiedän että sen myrkky tappaa.

Se tuhoaisi minut ryyppy ryypyltä. - ja minua vastaan rikkonut

eläisi huoletta elämäänsä.

Kun valmistuin psykologiksi, yleinen tapa terapiassa oli kuunnella ja myötäillä asiakkaan ajatuksia. Aloin kuitenkin olla aktiivinen ja auttaa asiakasta näkemään elämänsä järkevämmällä ja realistisemmalla tavalla. Tunsin itse tekeväni vastoin ohjeita. En ollut vain supportiivinen (tukea antava), kuten silloin tuli olla, vaan ohjasin asiakkaita. Nimitin sitä oivallusterapiaksi ja näin että se toimi aika monessa tapauksessa. Kun 90-luvulla kognitiivinen terapia alkoi vallata alaa, olin riemastunut. Sitä lähestymistapaa olin käyttänyt jo nuorena psykologina. Albert Ellis, joka oli ateisti, totesi että ihmiset olivat vuosisatojen aikana hoitaneet hankalia tunteita lukemalla Raamattua ja nimesi terapian lähteeksi Psalmit, Jobin kirjan ja Evankeliumit. Tiedän, että niitä lukiessamme olemme riippuvaisia Jumalan armosta. Kirkastaako Jumalan Pyhä Henki meille tekstin vai ei. Ilman häntä ei sana toimi tunteita muuttavana sen kummemmin kuin muiden uskontojen tekstit tai runot tai aforistit. Nekin siis toimivat terapian lähteenä. Raamatun ajatuksissa on normaalin viisauden taso, joka voi auttaa muuttamaan ajatuksia, mutta niissä on myös ymmärryksen ylittävä hengellinen taso.

Psalmissa 119 sanotaan mm.:

Olen levoton, huolet painavat minua. Nosta minut maasta, tee sanasi mukaan!

Sinun sanasi antoi minulle toivon.

Sinun lupauksesi on kurjuudessa lohtunani, se virvoittaa minut jälleen.

Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo minun matkallani.

Kun sinun sanasi avautuu, se valaisee, tyhmäkin saa siitä ymmärrystä.

Minä olen joutunut ahdinkoon ja hätään, mutta sinun käskyistäsi saan ilon.

Uskoontuloni jälkeen ja Raamatun sanan avautumisesta lähtien aloin käydä sisäistä vuoropuhelua psykologian ja kristinuskon välillä. Saman asianhan voi selittää hengellisesti tai psykologisesti, ja lopultakaan ei voi tietää kummasta on kysymys - vai onko kyseessä molempien samanaikainen toiminta. Meidän aikanamme opetettiin rippikoulussa Martti Lutherin vähää katekismusta, jossa sanotaan mm. "Minä uskon, etten minä voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Jeesukseen Kristukseen, Herraani, enkä tulla hänen tykönsä; vaan Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin kautta, valistanut minua lahjoillaan, pyhittänyt ja varjellut minua oikeassa uskossa;"

Raamatun toimiminen terapian lähteenä riippuu siitä, avaako Pyhä Henki meille sanaa. Hän avaa sanaa, kun pyydämme sitä häneltä. Sanan avautuminen on Jumalan tahdon mukaista ja hän on luvannut vastata tahtonsa mukaisiin pyyntöihin.

Raamattua voi lukea monella eri tavalla. Esimerkiksi jehovantodistajat lukevat sitä omaa oppiaan tukevalla tavalla ja ovat omaan laitokseensa tehneet myös oppiaan tukevia muutoksia. Vuosikymmeniä sitten kaksi Jehovantodistajaa oli ovellani ja he halusivat tutkiskella Raamattua kanssani. Koin sen tilaisuutena kertoa heille Jeesuksen sovitustyöstä. Tiesin, että toinen parista on yleensä oppimassa ja häneen ajattelin voivani vaikuttaa. Kokeneempi vakuutteli koko ajan, miten he ovat kristittyjä ja uskovat samalla tavalla kuin minäkin. Kun olimme istuutuneet pöydän ääreen, sanoin, että minulla on tapana aloittaa Raamatunlukeminen rukoilemalla yhdessä. Kokeneempi pomppasi pystyyn ja sanoi: "Me ei uskota pyhään henkeen." - Siinä se oli ero meidän välillämme. He kiiruhtivat pikaisesti ovesta ulos ja varmaan kummasivat ovenpielestä merkkinsä pois. En ole enää seurannut heidän oppiaan, jota muutetaan jatkuvasti. Oletan, että he eivät edelleenkään usko persoonalliseen Pyhään Henkeen. Kuitenkin vain hän voi avata meille sanan lohdutuksen ja hoitaa meitä terapeuttisesti.

ESIMERKKI RAAMATUSTA

Psalmissa 73 kuvataan prosessi, jossa hankalat tunteet muuttuvat Jumalan läheisyydessä, kun ajatukset muuttuvat. Aasaf muistelee aluksi sitä kuinka virheellinen uskomus tuotti kateellisia ja katkeria ajatuksia ja tunteita. Hän ei kerro, miten tämä vaikutti hänen toimintaansa, mutta luultavasti vuorovaikutus jumalattomien kanssa ei ollut kovin rakentavaa. Hankalien tunteiden takana olivat ajatukset, jotka kumpusivat virheellisestä uskomuksesta: 

VIRHEELLINEN USKOMUS OLI: JUMALATTOMILLA MENEE PAREMMIN KUIN USKOVAISILLA

2 Minä olin vähällä horjahtaa, jalkani melkein pettivät. 3 Minä kadehdin jumalattomia, kun näin heidän menestyvän. 4 Heillä ei ole ikinä vaivoja, he ovat terveitä ja lihavia. 5 He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset, eikä heitä toisten tavoin kuriteta.12 Sellaisia ovat jumalattomat, kaikessa rauhassa he kasvattavat mahtiaan. 13 Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana ja käteni viattomina? 14 Minua kuritetaan kaiken päivää, minä saan kärsiä joka aamu. 16 Minä mietin ja mietin ymmärtääkseni kaiken.

1. ALKUTILANNE: HANKALIA TUNTEITA

                                                                                kyräily syrjässä

4 Heillä ei ole ikinä vaivoja, he ovat terveitä ja lihavia.                                        kateus, katkeruus

5 He eivät joudu raatamaan niin kuin muut ihmiset,

eikä heitä toisten tavoin kuriteta.

12 kaikessa rauhassa he kasvattavat mahtiaan.

13 Olenko turhaan pitänyt sydämeni puhtaana

ja käteni viattomina?

2. JUMALAN VÄLIINTULO TEMPPELISSÄ

Aasaf ei kerro, mitä hänelle pyhäkössä tapahtui: "Viimein tulin Jumalan pyhäkköön ja tajusin, miten jumalattomien käy". Vanha käännös kertoo hieman enemmän: "kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva". Nykykäännöksen mukaan voimme ajatella, että Aasaf muisti pyhäkössä kuulemiaan opetuksia. Vanhan käännöksen mukaan voimme ajatella, että Pyhä Henki avasi hänelle Jumalan salaisuuksia.

Jos Aasaf olisi mennyt sen ajan kognitiivisen terapeutin luo valittamaan sitä, että on kateellinen ja katkera ja se tekee hänen koko elämästään raskasta, hän olisi voinut myös saada avun. Haastattelussa olisi voinut tulla ilmi tilanteet, joissa tunteet erityisesti vaivaavat. Jos terapeutti olisi tuntenut kirjoituksia, hän olisi voinut johdattaa keskustelua niin, että Aasaf olisi tajunnut uskomuksensa virheellisyyden.

Aasafin uusi uskomus oli: 

IKUISUUDEN NÄKÖKULMASTA JA KOKONAISKUVASSA USKOVILLA MENEE PAREMMIN

3. EROON HANKALISTA TUNTEISTA

                                                                   Jumalan teoista kertominen

19 heidän loppunsa on kauhea.                                                                              onnellisuus, turvallisuus, toivo

20 Herra, kun sinä nouset, he ovat pelkkää tyhjää

23 Kuitenkin minä saan aina olla luonasi,

sinä pidät kädestäni kiinni.

24 Sinä johdatat minua tahtosi mukaan,

ja viimein sinä nostat minut kunniaan.

27 Ne, jotka luopuvat sinusta, menehtyvät.

Ihminen voi saada samanlaiselta näyttävän avun suoraan Jumalalta tai terapiatilanteessa toisen ihmisen auttamana. Monta kertaa hankalat tunteet ajavat ihmistä Jumalan luo. Jotkut jopa ajattelevat, että niitä ei saisi psykologian tai psykiatrian avulla parantaa, koska silloin ne johtavat väärään rauhaan eivätkä ole johtamassa Jumalan luo. En itse ymmärrä sellaista ajattelua. Jos psykologinen tieto tai erilaiset harjoitukset vähentävät kärsimystä, haluan niitä tarjota. Kyllä Jumalalla varmasti oma voimansa ja omat keinonsa vetää eksynyt lammas lähelleen. Usein ajatellaan, että ihmiselle on täytynyt tapahtua jotain kamalaa, että se oli tullut uskoon. Omalla kohdallani voin todistaa, että Hoosean kirjan sanat (11:4) kuvasivat omaa uskoontuloani. Jumala veti minua lempeästi rakkauden köysin luoksensa.

HANKALA TUNNE

Minä kasvatan rohtoyrttejä

mieleni puutarhassa.

Kylvän, kitken, karsin

ja istutan uudelleen.

Sanoja ja säkeitä,

muiden ajattelemia ja itseni,

voimalauseina tosia ja toimivia.

Niitä minä poimin ja jakelen.

ja itsekin nautin.

Jos tuskainen tunne

illan pimeydessä

alkaa vainota valhein,

minä etsin voimalauseen,

rohtoyrtin, täsmälääkkeen.

-Ja taas selviän yön yli.

Runossa en kerro, että etsin lohtua nykyään nimenomaan Raamatusta. Se on ehtymätön voimalauseiden aarreaitta.