YLLÄTYKSIÄ SUKUTUTKIJALLE

YLLÄTTÄVIÄ SUKULAISIA

Olen DNA-tuloksiani tarkastellessani pohtinut kahta asiaa. 1.Joku sukujuuri näyttää tulevan Lapista, mutta miten? 2. Miksi minulla on paljon erittäin kaukaisia serkkuja Venäjällä?

Sukututkija kohtaa silloin tällöin yllätyksiä. Tämä viikko on ollut minulle erityisten yllätysten viikko.ja sain kumpaankin kysymykseen ainakin osittaisen vastauksen.  Viime lauantaina olin pojanpoikani synttäreillä ja sen jälkeen selvisi, että vaikka en ole pojalleni biologista sukua (hän on perheeseeni sijoitettu), pojanpojilleni olen. Synttäreillä tuli puhuttua sukututkimuksesta ja miniän äiti kertoi, että hänen esivanhempansa ovat kotoisin Lapista, mutta mummon vanhemmista ei ollut sukututkija saanut tietoja. Kotiin palattuani laitoin Geni-sukupuuohjelmaan hänen mummunsa Fia Hildurin nimen ja pian se ilmoitti, että olemme "etäserkkuja" yhteinen esi-isämme Matti Kolari asui siellä Lapin perukoilla 1600-luvulla. Olen DNA-tuloksia katsellessani monta kertaa ihmetellyt mahdollista lappilaista juurtani, nyt sillekin tuli selitys. 

Toinen ihmetyksen aihe on ollut iso joukko kaukaisia venäläisiä serkkuja. Kun lataan Familytree ohjelman antamat 100:n etäisimmän "serkun" tiedot, niissä on eniten englantilaisen kielialueen ihmisiä, mikä ei ole mikään yllätys. Siellä on vain muutama suomalainen ja venäläisiä hieman enemmän. Tulos johtuu siitä, että muualla maailmassa tehtyjen testien määrä on niin paljon suurempi kuin pienen Suomen ja siitä valtavasta määrästä ohjelma poimii ne etäserkut, joiden kanssa saattaa olla 0,1 - 0,2% jaettua perimää.

Eilen aloin etsiä esi-isäni Pieksämäen kirkkoherran Claudius Collanin jälkeläisiä Genistä. Sukukirjassa oli vain Claudiuksen pojan jälkeläiset. Polveudun hänen tyttärestään Annasta ja etsin kahden muun Claudiuksen tyttären jälkeläisiä. Pian selvisi, että eräs heistä, etäserkkuni Maria Juliana Brusin Rantasalmelta oli avioitunut Kuopion Niuvanniemen kartanon omistajan, aatelismis Henrik Conrad Tawaststjernan kanssa. Heidän poikansa August Wilhelm avioitui puolalaisen Marian kanssa. ja saivat yksitoista lasta, joista osa syntyi Venäjällä, osa Kuopiossa ja osa muualla Itä-Euroopassa. Perheen jälkeläiset ovat levittäytyneet ympäri maailman ja osa on Suomessa ja osa Itä-Euroopassa. Oletan, että heidän jälkeläisensä ovat käyttäneet samoja DNA-palveluja kuin minä ja siinä on selitys venäläisille etäserkuille. Minulla ei siis ole venäläistä esivanhempaa (käsittääkseni), mutta venäläisten etäserkkujeni kanssa yhteinen esi-isä Claudius.

Wikipedia kertoo Henrik Conradin pojasta mm.: 

August Vilhelm Tawaststjerna k. 23. tammikuuta 1875 Voronež, Venäjä. Hän oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri. August Vilhelm Tawaststjerna tuli vuonna 1823 kersantiksi Suomen jääkärirykmentin Kuopion pataljoonan. Hän osallistui marraskuun kansannousun kukistamiseen Puolassa 1831-1832. Vuonna 1833 Tawaststjerna siirrettiin H.M. Preussin Prinssi Wilhelmin jalkaväkirykmenttiin. Hänet ylennettiin luutnantiksi 1834, alikapteeniksi 1837, kapteeniksi 1841 ja majuriksi 1845. Tawaststjerna osallistui Unkarin vallankumouksen kukistamiseen. Hän avioitui 1843-11-04 Puolassa Maria Samborskyn kanssa s. joka oli syntynyt 1823 Varsovassa. Hänen isänsä oli  kreikkalaiskatolisen kirkon pappi. Perheeseen syntyi 12 lasta, joiden jälkeläisistä osa jäi Venäjälle ja muihin Itä-Euroopan maihin.

Katsoin tarkemmin Genistä ja Suomen Aateliskalenterista kahden Augustin pojan tietoja:

Vasemmalla on Jador vaimoineen, seuraavana heidän lapsensa, seuraavana pojanpoika eli Nikolain poika Kirill. Oikealla on Jadorin veli Alexander.

Poika Jador oli Venäjän armeijan kenraaliluutnantti ja kuoli Venäjällä 1917. Hänen profiilinsa nykyinen ylläpitäjä on Venäjältä, josta oheiset kuvat ovat myös peräisin. Toisessa kuvassa on Jadorin kolme lasta. Konstantin, Nikolai ja Olga. Heistä Konstantin oli emigroitunut - luultavasti vallankumouksen jälkeen - Ranskaan, jossa kuoli.50-luvulla. Olga kuoli nuorena, mutta Nikolai jäi Venäjälle ja hänen poikansa Kirill eleli Venäjällä ja Kirillin poika asuu siellä ja käyttää sukunimeä Tavastshern.

Jadorin veli Alexander oli tsaarin armeijassa kenraalimajuri . Hän oli avioitunut Kuopiossa syntyneen Eugenia Charlotta Blomin kanssa. Alexander ja Eugenia olivat Venäjällä vallankumoukseen asti ja muuttivat ns. valkoisina emigrantteina Venäjältä Viroon, jossa molemmat kuolivat 30-luvulla, vaimo eli 8 vuotta miehensä jälkeen. Heidän lapsistaan Georg kuoli Pariisissa, Oleg ja Olga Helsingissä, Natalia USA:ssa, Vadim Sveitsissä ja Alexander Brysselissä. Perheestä lisää

Maailmanhistoria oli myrskyineen ravistellut tätä Alexanderin ja Eugenian perhettä. Miltähän tuntui Kuopiolaislähtöisestä Eugeniasta viettää yksinäistä vanhuuttaan vieraalla maalla Virossa, kun lapset perheineen olivat pitkin maailmaa. Sukututkijana joutuu miettimään, miten ihmiset ennen selvisivät erilaisista suruistaan. Olihan Eugenia menettänyt ainakin yhden lapsen vauvana. Yhtenäiskulttuuri kuitenkin tarjosi aina mahdollisuuden turvata Jumalaan. Kun perheistä kuoli pandemiankin aikana lapsi toisensa jälkeen, oli vain selvittävä ja selvittiin.

YLLÄTYS VUOSISATOJEN TAKAA

Kun naimaton piikatyttö - ei kuulunut Collanien sukuun - alkaa odottaa lasta, se on toki yllätys ympäristölle ja isää arvaillaan. Kirjoitin eräästä mahdollisesta piika-esiäidistäni runon:

VIIPURINLINNASSA

Mitähän tunsit piikatyttö,

kun olit raukka raskaana?

Mietitkö sakkotaalereita.

pelkäsitkö jalkapuun häpeää.

Vihasitko miestä tai itseäsi.

Painoiko synti sydäntäsi?

Tekikö mieli heittäytyä

linnan tornista kalliolle

tai kalliolta mereen.

Kiitos, että suostuit

paikallesi sukuluettelossa,

ja geeniesi välittäjänä.

Ja minusta tuli

minunlainen minä.

Kun tuuditit tytärtäsi,

tuuditit meitä tulevia polvia.

Kai unohdit synnytyksen kivut

ja odotusajan tuskat.

Kai löysit ilon ja kiitoksen,

äidinrakkauden,

ikiaikaisen.

Suuri yllätys oli se, että tyttären isän juoruttiin olevan Kuningas Kaarle Knuutinpoika Bonde. Genissä tyttö on merkitty kuninkaan lapsiluetteloon ja hän meni aikuisena naimisiin aatelismiehen kanssa. 

En mene takuuseen tarinan todenperäisyydestä. Juorua levitti aikoinaan Jaakko Teit, joka ainakin on jotain kautta sukua minulle. - Mutta se on jo taas toinen tarina!