SKEEMATERAPIAN NÄKÖKULMA

VIISI ERI SKEEMA-ALUETTA JA NIIDEN VAIKUTUS JUMALAKUVAAN
TAULUKKO ON KIRJAKÄSIKIRJOITUKSENI LUVUSTA 3


7. SKEEMATERAPIAN NÄKÖKULMA

7.1 TAUSTAA

Jeffrey Youngin kehittämä skeematerapia on valloittanut alaa psykologian ja myös omahoitomenetelmien alueella. Aiemmin Suomessa puhuttiin tunnelukoista, joita varhaiset haitalliset skeemat aiheuttavat. Alkuperäinen termi on "lifetrap", joka kuvaa paremmin prosessia, jossa menneisyydessä koettu tunne muuttuu tunneansaksi nykyhetkessä.

Skeemoja tutkitaan jatkuvasti ja niiden lukumäärä ja määrittely on vaihdellut vuosien varrella. Ensimmäisessä suomeksi käännetyssä Youngin kirjassa niitä oli kymmenen. Tällä hetkellä niitä on kahdeksantoista. Tällä hetkellä skeemat on jaoteltu viiteen eri alueeseen sen mukaan, minkälaisessa lapsuusympäristössä ne ovat syntyneet.

Kolmannen luvun alussa on kuvailtu viisi erilaista perhetaustaa, joista skeemat nousevat ja niiden vaikutus jumalakuvaan. Tässä luvussa käsitellään kahdeksaatoista haitallista skeemaa yksitellen ja huomio kohdistetaan enemmän niihin, joita olen kohdannut kurssilaisillani. Jokaisen skeeman kohdalla on kuvailtu skeeman omaavan ihmisen ajattelua ja toimintaa alkuperäisen skeemainventaarin pohjalta (YSQ). Sen perusteella voi pohtia, tuntuuko kuvaus sopivan itseen täsmälleen tai osittain. Omaa jumalakuvaa voi myös pohtia. Onko mahdollisella skeemalla vaikutusta siihen.

7.2 18 SKEEMAA



SYDÄMEEN KIRJOITTAMAAN

ESIMERKKINÄ IRRALLISUUDEN ALUEEN KAKSI ENSIMMÄISTÄ HAITALLISTA SKEEMAA JA NIIDEN KÄSITTELYÄ

7.2.1.1 Tunnevaje

Tunnevajeen juuret ovat Eriksonin kehitysteorian näkökulmasta ensimmäisessä kehitysvaiheessa. Silloin rakentuu myös perusturvallisuus. Tunnevajeen skeema syntyy varhain, jos vanhemmat suhtautuvat vauvaan välinpitämättömästi tai epävakaasti, ja he vastaavat välillä vauvan tarpeisiin ja välillä laiminlyövät niihin vastaamisen. Äidin synnytyksen jälkeinen, hoitamaton masennus voi aiheuttaa myöhemmin tunnevajeen skeeman, ellei isä tai joku muu hoivaava aikuinen ole riittävästi läsnä korvaavana kokemuksena. Äidinhoivan vajetta voi jossain määrin korvata myös joku muu läheinen aikuinen, mutta jos niin ei ole tapahtunut, ihminen tuntee olevansa jatkuvasti ikään kuin "sisäisesti viluinen".

Murrosikää on sanottu toiseksi mahdollisuudeksi. Koska silloin kaikki lapsuuden vanhat haavat aukeavat ja ne ovat myös hoidettavissa. Jos nuoren elämässä on siinä vaiheessa läheinen ihminen, vuorovaikutuksen lämpö ja välittäminen voi olla korjaava kokemus. Jos elämässä ei silloinkaan ole läheisiä, jotka olisivat todella välittäneet ja kannustaneet, tunnevajeen skeema voi jäädä pysyväksi ja tuoda myöhemmin kärsimystä elämään.

TUNTUUKO TUTULTA?

Tunnevajeen skeeman omaava ihminen ajattelee, ettei ole elämässään saanut osakseen rakkautta, lämpöä läheisyyttä ja hoivaa niin kuin muut. Hän voi ajatella, ettei ole koskaan kohdannut ihmistä, joka todella välittäisi hänen tunteistaan. Toisaalta hän voi parisuhteessakin vetäytyä, eikä halua antautua liian läheiseen avautumiseen. Tunnevajeen skeeman omaava voi tuntea olevansa parisuhteessakin yksin. Hän voi kokea itsensä vanhempana riittämättömäksi koska ajattelee, ettei osaa rakastaa lapsiaan oikealla tavalla. Toisaalta hän voi ponnistella yli voimien yrittäessään antaa lapselleen erilaisen lapsuuden kuin mitä hänellä itsellään oli ollut. Tunnevajeen skeeman omaava voi olla itse ihmissuhteissaan muista välittävä, mutta hän ajattelee kuitenkin olevansa riittämätön. Jos tunnevajeen skeeman omaava jää perheettömäksi, hän saattaa pitää sitä kohtalona, joka hänenlaiselleen ihmiselle kuuluu.

UUSI NÄKÖKULMA

Läheisyyteen liittyville tunteille kannattaa antaa mahdollisuus. Jokainen on saanut ainutlaatuisen määrän ja lajitelman tunteita evääksi ja niillä mennään. Hienoa, että voi tuoda läheisteni elämään iloa riittävästi ja enemmän kuin moni muu paremman lapsuuden saanut. - Onneksi Jumalan lapsena oleminen on tahdon asia eikä tunteen asia.

Jumalanlapsena

Tunnevajeen skeema voi vaikuttaa myös jumalakuvaan. Skeeman omaava voi ajatella, että raamatunkohdat, joissa puhutaan siitä, miten Jumala rakastaa ihmistä, ei koske häntä henkilökohtaisesti. Uskovien todistuspuheet voivat ahdistaa, koska omassa uskonelämässä ei ole tunnekuohuja. Jumala on taivaissa ja kaukana. Tunnevajeen omaava voi kokea itsensä ns. aivouskovaksi. Hänen on vaikea ajatella, että hän riittää omana itsenään Jumalalle. Vanhemmassa raamatunkäännöksessä puhuttiin synnintunnosta, joka uskovalla tuli olla. Evankelista Kalevi Lehtinen kertoi aikoinaan kohdanneensa ihmisiä, jotka ahdistuivat ja pelkäsivät, etteivät ole uskossa, koska eivät tunteneet syyllisyydentunteita.

Virressä 438 lauletaan: "Kun tuntoa polttivat tuomiot lain, niin armosta tiellesi astua sain." Virsi yhdistää tapahtuman tunteisiin. Roomalaiskirjeen kohta 3:20 on vanhassa käännöksessä suomennettu: "sillä lain kautta tulee synnin tunto". Moni koki että vaadittiin tunteita ennen armoa. Uusi käännös sanoo vähän selvemmin, mistä on kysymys: "Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on." Edelleen käytetään sanaa, joka voidaan virheellisesti yhdistää tunteisiin. Kreikankielinen alkutekstin sana voidaan sanakirjan mukaan kääntää: tietää, tuntea hyvin, saada tietää, oppia tuntemaan, ymmärtää, käsittää. Siis Paavali puhuu "pään tiedosta" eli ajatuksista. Jumala ei vaadi tunteita. Hän kysyy: "Tahdotko taivaaseen?" - Oletko Jumalan kanssa samaa mieltä siitä, että olet valinnut väärin ja olet syntinen ja tarvitset Jeesuksen uhrikuolemaa sovittamaan myös sinun syntisi? - Tunteita ei siinä tilanteessa tarvita, vaikka niitä voi myös olla. Uskonratkaisu on ihan yhtä pätevä tehtiinpä se tunnetilassa tai ei. Toisaalta pelastus ei riipu siitä, onko itse tehnyt joskus tietoisen ratkaisun.

Tunnevajeen omaavalla voi olla ongelmia kuulla todistuksia sekä ilosta, että myös syyllisyydestä. Voi olla, että tunnevajeinen ei tunne näitä tunteita ja voi kokea epävarmuutta siitä, onko hän ollenkaan edes uskossa.

Jumala ei koskaan vaadi meiltä muuta kuin mitä voimme antaa. Hän ei vaadi syvästi kehitysvammaiselta edes tietoa omasta syyllisyydestä. Pelastuksen keskiössä ei ole meidän tietomme ja tunteemme, vaan Jumalan rakkaus pojassaan Jeesuksessa. Onneksi meidän uskonelämän riittävyyttä ja pelastusta ei mitata tunteiden määrällä. Myös tunnevajeiseksi elämän alussa haavoittunut on Jumalan pelastavan rakkauden kohde. 

7.2.1.2 Hylkääminen

Hylkäämisen skeeman omaavalla perususkomuksena on, että kaikissa ihmissuhteissa on suurena uhkana niiden todennäköinen päättyminen. Hylkäämisen skeeman taustalla voivat olla varhaiset lapsuudenkokemukset, mutta myös myöhemmin tapahtuneet traumaattiset kokemukset. Joku on voinut tulla koulukiusatuksi ja joku teini-iässä tai nuorena aikuisena kokenut rakkaussuhteessa raskaan hylkäämisen. Parisuhteen päättyminen ja huonosti hoidetut avioerot voivat aiheuttaa hylkäämisen skeeman. Myös irtisanominen ja työttömyys muodostavat riskin hylkäämisen teeman syntymiselle.

TUNTUUKO TUTULTA?

Hylkäämisen skeeman omaava pelkää tulevansa hylätyksi, jos muut saisivat tietää, millainen hän todellisuudessa on. Hänen pelkonsa menettää itselleen tärkeitä ihmisiä värittää hänen ihmissuhteitaan ja tulkintojaan muiden käyttäytymisestä. Tuo peruspelko voi saada hänet käyttäytymään epäjohdonmukaisesti. Hän voi itseään suojellakseen hylätä kaikkein rakkaimpia läheisiään tai käyttäytyä niin, että toinen ei jaksa ja hylkää hänet. Skeema voi aiheuttaa sen, että ihminen karttaa sitoutumista parisuhteeseen sen päättymisen pelosta tai ihminen voi etsiä parikseen sitoutumiskammoisia. Joskus se voi ilmetä takertumisena toiseen ihmiseen. Jo lyhytkin ero läheisestä on uhka ja saa aikaan pelon toisen menettämisestä.

UUSI NÄKÖKULMA

Hylkäämistä ei kannata pelätä, harvoin niitä hylkäämisiä tulee, joskus kuitenkin, mutta niistä kyllä selviää. Kannattaa luottaa ihmisiin ja ihmissuhteiden jatkuvuuteen. Itse ei kannata hylätä elämän tarjoamia hyviä ihmissuhteita, huonoja kylläkin. - Jumala on vakuuttanut Raamatussa, ettei hän hylkää ja hän pelastaa jokaisen, joka huutaa häneltä apua, tuntui itsestä miltä tahansa.

VOIMALAUSEITA

"EN ANSAITSE HYLKÄÄMISTÄ VAAN HYVÄKSYNTÄÄ", "OLEN YLLÄTTÄVÄN HYVÄKSYTTÄVÄ", "VOIN LUOTTAA IHMISEEN NOIN YLEENSÄ" JNE

Toistettu ajatus raivaa aivoissa oikeita väyliä ja uusi ajattelutapa alkaa saada sijaa.

Asuuko sinussa sisäinen orpo? Orpous on mielentila, jossa ihminen tuntee menettäneensä yhteyden, joka hänellä joskus oli, tai hän kaipaa jatkuvasti sellaista yhteyttä, mitä ei koskaan edes ollut. Sisäinen orpous on mielen rakenne, jonka hylkäämiskokemukset ovat saaneet aikaan.

Runon henkilö on sosiaaliorpo. Hän on menettänyt vanhempansa. Luultavasti hänessä asuu myös sisäinen orpo. Riski sisäiseen orpouteen on suuri, jos perhe on välinpitämätön ja / tai ennustamaton ja jossa on voinut olla myös fyysistä, psyykkistä, henkistä, hengellistä tai seksuaalista kaltoinkohtelua tai jompikumpi vanhemmista on eron yhteydessä käyttäytynyt siten, että lapsi on kokenut tulleensa hylätyksi. Hylkäämisen skeeman taustalla voi olla varhaiset lapsuudenkokemukset, mutta myös myöhemmin tapahtuneet traumaattiset kokemukset. Joku on voinut tulla koulukiusatuksi ja joku teini-iässä tai nuorena aikuisena kokenut rakkaussuhteessa raskaan hylkäämisen. Parisuhteen päättyminen ja huonosti hoidetut avioerot voivat aiheuttaa hylkäämisen skeeman. Myös irtisanominen ja työttömyys voi aiheuttaa sen vielä keski-iässä.

Jokainen joutuu elämänsä aikana kokemaan hylkäämistä. Se on normaalia kuten myös niistä hylkäämisistä selviytyminen. Normaalia on, että Ihminen tiedostaa sen mahdollisuuden, että voi tulla hylätyksi, mutta se ei väritä hänen ihmissuhteitaan. Mahdollisen hylkäämisen tapahduttua on normaalia aikansa surra ja kaivata ja sitten jatkaa eteenpäin. Hylkäämisen skeema aiheuttaa kolmenlaista käyttäytymistä, jota ihmisellä voi olla yrittäessään välttää sen aiheuttamia hankalia tunteita.

Hylkäämisen skeema voi ohjata ihmisen käyttäytymistä siten, että hän yrittää selvitä sen kanssa eri tavoin:

  • Hän antautuu toimimaan skeeman mukaisesti - hän etsiytyy tilanteisiin ja ihmissuhteisiin, joissa toimii skeeman edellyttämällä tavalla ja tulee itse hylätyksi. ja/tai
  • Hän vetäytyy ihmissuhteista ettei joutuisi kohtaamaan hylkäämistä ja/tai
  • Hän hyökkää eli toimii päinvastoin kuin skeema tuntuisi edellyttävän (= defenssinä ylikompensaatio).

Toimintatavat voivat esiintyä osittain samaan aikaan tai peräkkäin. Selviytyminen on opittu lapsena ja voi painottua myös yhden tai kahden selviytymistavan käyttöön.

Hylätty

Hylkäämisen skeeman omaava saattaa toimia eri tavoin riippuen siitä, millaisen selviytymistavan hän valitsee. Jollain voi olla vallalla aina yksi selviytymistapa ja joku toinen vaihtelee niitä.

1. Antautuja etsiytyy jatkuvasti ihmissuhteisiin, joissa hylkääminen toteutuu. Hän valitsee suhteita, joissa tulee hylätyksi. Joissain tapauksissa hylkäämisen ahdistava odottaminen saa ihmisen käyttäytymään niin hankalasti, että odotus toteutuu. Toinen ei jaksakaan hänen kanssaan.

2. Välttäjä vetäytyy ja kaihtaa tilanteita, joissa hylkääminen uhkaisi. Hän vetäytyy ihmissuhteista välttääkseen hylätyksi tulemista.

3. Ylikompensoija käyttäytyy ylikorostuneesti päinvastoin, kuin skeema edellyttäisi, kieltääkseen sen olemassaolon. Hän hyökkää hylkäämisen toteutumista vastaan hylkäämällä muita ennen kuin tulee itse hylätyksi. Jos hän pyrkii käyttäytymään niin kaikissa ihmissuhteissa, hän rakentaa itselleen hylkääjän identiteetin. Hän voi myös vastustaa hylkäämistä takertumalla suhteisiin, jolloin hän käyttää valtaa estäessään toisen vapauden valita.

SISÄISESTI VILUINENAika ei paranna syvästi hylätyn haavoja
ei aika eivätkä kyyneleet.
Auki ovat haavat, ja huutavat parantajaa.
Ympärillä kuuro, kylmä maa
ja sisällä ainainen vilu.
Kukaan ei kuule.- Vaan kuulee kuitenkin.Ihme armahtaa käsin lämpimin,
on ehjempi särjetty sielu.

Elämän korjaavat kokemukset voivat parantaa haavoja: myötätuntoinen lähimmäinen, hyvä parisuhde, taitava terapeutti. Psykologiset työkalut ovat auttaneet monia.

Orpo kaipaa hoivaajaa: Ota syliisi mielikuvissa sisäinen orposi, helli ja hoivaa, puhu lohduttavia sanoja. Orpo kaipaa turvapaikkaa: Rakenna mielikuvissasi sisäinen turvapaikka. Muistele, missä paikassa sinun on ollut hyvä ja turvallinen olo. Se voi olla vaikka muisto aamulämpimästä äidin vuoteesta. Voit myös kuvitella sellaisen paikan. Kuvittele henkilö joka lohduttaa. Puhu itsellesi tuon henkilön lohdutuspuhetta.

Seuraavana on lueteltu kuvauksia, jotka viittaavat hylkäämisen skeemaan. Jos koet, että joku kuvaa sinua, ota se käsittelyyn, koska se perustuu hylkäämisen skeeman aiheuttamaan virheelliseen uskomukseen ja pitää yllä hankalia tunteita. Nyt voit käyttää sisäisen aikuisesi terapeuttisia ominaisuuksia. Voit kirjoittaa itsellesi rauhoittelukommentin, millä perustelet, että ajatus ja tunne perustuvat menneisyyden haavoihin. Sen jälkeen kirjoitat uudenlaisen lauseen, joka on realistinen ja totta ja haitallista skeemaa purkava.

  • Pelkään usein, että rakastamani ihmiset kuolevat, vaikka pelkoon ei ole mitään järkevää syytä.
  • Takerrun joskus ihmisiin, koska pelkään kohtuuttomasti, että he jättävät minut.
  • Pelkään usein, että läheiset ihmiset lähtevät elämästäni ja hylkäävät minut.
  • Pelkään etten saa keneltäkään tukea kriiseissäni, silloin kun sitä tarvitsisin.
  • Ajattelen aina, että lopulta jään yksin.
  • Ahdistun aina kun joku minulle tärkeä ihminen lähtee luotani. Koen myös tilapäisen eron vaikeana.
  • Välillä olen niin huolissani hylätyksi tulemisesta, että itse käyttäydyin niin, että muut hylkäävät minut.
  • En luota siihen, että ihmisten tuki olisi pysyvää.
  • Minun on vaikea avautua, koska en luota ihmisiin.
  • Minusta tuntuu, että en voi valita, keitä ihmisiä elämässäni on.
  • Olen aina huolissani siitä, että ihmiset joista pidän, löytävät jonkun toisen, joka on parempi kuin minä, ja he jättävät minut.
  • Minulla on jatkuva pelko siitä, että menetän juuri ne ihmiset, jotka ovat minulle tärkeitä ja joita ilman en pärjää.
  • Ajattelen aina, että minun täytyy salata todelliset ajatukseni ja tunteeni, ettei minua hylättäisi.


Tavoitteeni on, että elämässäni olisi totta seuraava lause:

RAAMATTU JA PARANTUMINEN

Psalmeissa puhutaan paljon sekä positiivisista että negatiivisista tunteista. Psalmeja on siksi käytetty itsehoitona vuosituhanten varrella. Näin toteaa jopa kognitiivisen terapian konkari Ellis, joka oli itse ateisti. Omaan irrallisuuteen ja sisäiseen orpouden tunteeseen voi etsiä apua yhdessä psalminlaulajan kanssa. Psalmeissa mainitaan sana turva yli 70 kertaa. Irralliseksi itsensä tunteva voi itsehoitona lukea läpi psalmit ja alleviivata sellaiset jakeet, joissa turva mainitaan. Lisäksi monissa psalmeissa teemana on turva, vaikka sanaa ei mainita. Psalmi 23 on tällainen turvapsalmi. Se on psalmeista tunnetuin ja monelle mielipsalmi. Irrallisuudesta kärsivälle sen asian tiedostaminen, että on Jeesuksen hoivaamassa laumassa, luo tunnetta syvemmästä liittymisestä.KAKSI HYLÄTTYÄ JA SIUNATTUA

Kirjallisuus käsittelee paljon hylkäämisiä, koska kirjoittaminen on ollut kautta aikojen tapa hoitaa omia haavoja. Hylätty haluaa kirjoittaa hylkäämisestä. Vanhassa testamentissa Jeremia käsittelee hylkäämistä Valitusvirsissä luvussa 3. Luvun nimi on Yksinäinen kärsijä. Toinen Jumalan hylkäämäksi itsensä kokema kristikunnan yksinäinen on munkki Ristin Johannes.

Jeremia valittaa:
"1 Minä onneton mies! Paljon olen kärsinyt, Herra on lyönyt minua vihansa sauvalla. 2 Hän kuljetti minua, hän vei minut pimeään, pilkkopimeään. 6 Keskelle pimeyttä hän pani minut asumaan, kuin kauan sitten kuolleitten joukkoon. 7 Hän sulki minun tieni, en pääse pakoon, hän pani minulle painavat kahleet. 8 Vaikka kuinka huudan ja valitan, hän ei kuule rukoustani. 19 Kurjuuteni ja kodittomuuteni täyttää mieleni, kaikki maistuu myrkyltä ja koiruoholta. "

Profeetta tietää Jumalan rangaisseen hänen kansaansa Jerusalemin hävityksellä ja hän itse kokee olevansa Jumalan hylkäämä. Mutta jakeessa 21 hänen ajatuksensa muuttuu. Hän puhuu itselleen lohdutuksen sanoja, jotka nousevat kirjoitusten totuuksista. Hän luottaakin Jumalan apuun. Jakeessa 57 hän toteaa: "Sinä tulet luokseni, kun huudan sinua, ja sanot: Älä pelkää."

1500-luvulla elänyt munkki Ristin Johannes oli samantapaisissa ajatuksissa kuin Valitusvirsien profeetta kirjoittaessaan runon Pimeä yö, jonka alku voidaan kääntää seuraavasti:

Pimeänä yönä pakenin
rakkauden kuumeen ahdistamana
(Oi, mikä onneton, onnellinen ahdinko)
Lähdin salaa pois talostani,
jossa kaikki oli hiljaista.Monitulkintainen runo kuvaa hylätyksi joutumisen kokemusta ja syvällistä tarvetta liittyä. Runon pohjalta muodostettu termi sielun pimeä yö tarkoittaa roomalaiskatolisessa sielunhoidossa hengellistä kriisiä matkalla Jumalan yhteyteen. Kriisissä Johannes ei voi turvata mihinkään ja hänestä tuntuu siltä, että on keskellä synkkää pimeyttä. Valitusvirsien profeetta sai itselleen avun kesken valituksen ja Ristin Johanneskin tunsi myöhemmin kokemuksen kääntyneen siunaukseksi.

TOSIA USKOMUKSIA KIRJAN TÄYDELTÄ

Psykologia kannustaa hylättyä purkamaan virheellisiä uskomuksia ja luottamaan muihin ihmisiin, Raamattu tarjoaa luottamusta Jumalaan ja Jumalan läheisyyttä. Psalmeissa rukoillaan, että Jumala ei hylkäisi ja pelätään, että hän hylkää ja luotetaan siihen, ettei hän sittenkään hylkää.

Mal.2:16: "Sillä minä vihaan hylkäämistä, sanoo Herra, Israelin Jumala"

Kun hylätty parantuu haavoistaan, hänen ajatusmaailmansa muuttuu ja hankalat tunteet painuvat taka-alalle. Tosin ne saattavat sieltä joskus pulpahdella esiin. Mutta hylkäämisen skeemasta eroon päässyt osaa myös ennakoida tunnemuutoksia ja tarttua hankaliin ajatuksiin ja tunteisiin heti varhaisvaiheessa.

Psalminkirjoittaja 61:4 toteaa: "Sillä sinä olet minun turvapaikkani, vahva torni vihollista vastaan." Kun maailmanmeno ahdistaa voi vetäytyä mielikuvissa torniin, jossa on hylätyllekin turvapaikka.

Sakaria, 10.2. "Mutta kotijumalat puhuvat valheita, ennustajat näkevät valhenäkyjä, kertovat joutavia uniaan, lohduttavat tyhjillä lupauksilla. Sen tähden kansa harhailee kuin lammaslauma uupuneena ja kurjana. Paimenta ei ole." Kun ihmisen elämässä tai maailmantilanteessa turvallisuus horjuu, haetaan helposti apua ennustajilta. Toivon, että ihmiset eivät erehtyisi hakemaan heiltä apua, vaan etsisivät sitä sieltä, missä osataan johdattaa elävän Jumalan avun luo.

Ps. 37:28 Herra rakastaa oikeutta. Hän ei hylkää omiaan vaan varjelee heitä iäti.

Hepr. 13:6 Jumala on itse sanonut: "Minä en sinua jätä, en koskaan sinua hylkää"

5. Moos. 33:27 "Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret."

Psalmeissa rukoillaan, että Jumala ei hylkäisi ja pelätään, että hän hylkää ja luotetaan siihen, ettei hän hylkää. Syvin ja haavoittavin hylkääminen on se jos jompikumpi vanhemmista on hylännyt. Sen kokenut voi luottaa että Jumala ei hylkää ja uskoa Psalmin kirjoittajan kanssa (Ps. "27:10) Vaikka isä ja äiti minut hylkäisivät, Herra pitää minusta huolen.

Voimalause:

VAIKKA MINUT ON SILLOIN HYLÄTTY, IHMISET EIVÄT YLEENSÄ HYLKÄÄ, EIVÄTKÄ KATOA ELÄMÄSTÄ