"EI OO VANHAKS PYYNTÖÖ"
Otsikkona on forssalainen sanonta, joka on viime aikoina tullut yhä useammin mieleeni, jos jotain uuttaa "vanhuusoiretta" ilmestyy. Olen viettänyt toistaiseksi enimmäkseen melko onnellisia vanhuusvuosia tietoisena siitä, että Eriksonin kehitysteorian mukaan meidän tehtävänä on hyväksyä tässä elämämme kahdeksannessa kehitysvaiheessa se, että mennyt elämä on juuri meille parhaiten sopiva elämä. Olen koulutustilaisuuksissa kulkenut kahdeksanosaisen maatuskan kanssa, jolla kuvaan sitä, että elämän varhaisten vaiheiden vaikutukset ovat mielemme kerroksissa. ja kahdeksannen vaiheen tehtävä on käsitellä niitä aikaisempia vaiheita niin, että voimme vapautua mahdollisesta katkeruudesta tavoiteltavaan vanhuusvaiheen eheyteen.
Olen nyt kirjoittamassa kirjaa vanhuudesta ja törmäsin uuteen tietoon: Erik Eriksonin vaimo Joan, joka oli ollut luomassa kehitysteoriaa miehensä kanssa, oli lisännyt teoriaan miehensä kuoleman jälkeen yhdeksännen kehitysvaiheen: myöhäisvanhuus, jonka saavut ne, jotka elävät erittäin vanhoiksi.
Sen vaiheen haasteena on voimien, terveyden, kykyjen ja ystävien menetykset ja itsenäisyys ja itsetunto uhkaavat heikentyä. Länsimaisessa kulttuurissa ikääntyneet yksilöt usein hylätään, laiminlyödään ja jätetään huomiotta ja sen takia kahdeksannen vaiheen epätoivo voi aktivoitua yhdeksännessä vaiheessa. Joan Eriksonin mukaan kehitystehtävänä on paluu ensimmäisen kehitysvaiheen luottamuksen, turvallisuuden ja toivon saavuttamiseen: siihen liittyy tunne kosmisesta tai hengellisestä yhteydestä maailmankaikkeuteen. Silloin tajutaan, että tulevaisuus on rajallinen ja hyväksytään tuleva kuoleman.
MITEN PYSYTÄÄN NUORENA?
Forssassa järjestettiin vuosia sitten yleisöluento, jossa Markku T. Hyyppä kertoi vanhenemista jarruttavista tekijöistä. Minulle luennoitsijan nimi ei sanonut mitään, mutta otsikko kiinnosti. Vanhuus oli tulossa. Hän kertoi laajasta tutkimuksestaan, jossa meidän Pohjanmaan "rannikkoruotsalaisemme" näyttivät vanhenevan hitaammin kuin muu väestö tai Uudenmaan ruotsinkieliset tai Ruotsin puolen itärannikon asukkaat. Hyyppä näytti kuvia siloposkisista vanhusryhmistä. Hyypän kerrontatyyli oli dramaattinen ja lopputulosta odotin jännityksellä. Sitten hän viimein paljasti, että rannikkoruotsalaisten hyvinvoinnin salaisuus oli kuorolaulu.
Ikävä kyllä minua ei huolittaisi mihinkään kuoroon laulamaan. Surin jo kansakoulussa sitä, etten kuutosen laulajana päässyt koulun kuoroon. Se väylä vanhuushaittojen torjumiseen jää minulta käyttämättä, mutta onneksi on muitakin tapoja hoitaa aivoterveyttä ja lykätä mahdollisen muistisairauden alkamista. Turun kirjamessuilla neljä vuotta sitten menin taas kuuntelemaan Hyyppää. Nyt tiesin jo, mitä odottaa, mutta taas hänellä oli dramaattinen uutinen: B-vitamiinia on turha popsia, sillä se ei auta ikääntymisen torjuntaan, vaikka sitä jatkuvasti mainostetaan televisiossa.
Muutkin kuin Markku Hyyppä ovat tutkineet kuorolaulun vaikutusta ja tulokset ovat olleet samansuuntaisia. Muutkin harrastukset ovat hyviä, mutta kuorolaulu on ylivoimainen. Jyväskylän yliopistossa on tutkittu myös kuorolaulun vaikutusta.
THL julkaisi vuonna 2012 tutkimustiedon, jonka mukaan kuorolaulu edistää hyvinvointia. Ja Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä on tehnyt kuorolaulamisen terveysvaikutuksista jatkotutkimuksen.
Hyyppäkin kertoi aikoinaan, että kulttuuriharrastuksetkin tukivat ikääntymisoireiden torjuntaa, mutta kirkossa ja hengellisisää tilaisuuksissa käyminen ei siihen auttanut. Luultavasti kirkkokuorossa laulaminen siihen sentään auttaisi.
Alla on kuva kulttuurimatkalta Tuusulassa. Me eläkeläiset ennalta ehkäisemme ikääntymisoireiden ilmestymistä.
Jokainen aktiivinen ikäihminen on kuullut kolmesta keskeisestä tekijästä, joilla on terveysvaikutuksia: ravinto, liikunta ja uni. Ihminen voi itse säädellä, miten terveellisesti syö ja jokainen voi löytää itselleen sopivat liikuntamuodon ja kävelyn merkitys on noussut tutkimuksissa aivan uuteen arvoonsa. Siitä olen kertonut blogissani jo aikaisemmin: https://www.anjalaurilankotisivu.com/l/vanhat-jalat-aivot-ja-liikunta/
Olin korona-aikana kansalaisopiston järjestämällä nettiluennolla, jossa Jyväskylän yliopiston tutkija luennoi meille eri puolella Suomea oleville senioreille liikunnan merkityksestä otsikkona oli: "Istuminen tappaa". Sen sanomana oli, että kannattaa muistaa istumisen lomassa taukoliikunta. Me vanhat vietämme paljon aikaa kodin seinien sisällä. Koteja suunniteltaessa on lähdetty siitä, että liikunta tulee minimoitua ja ettei jouduttaisi ottamaan "turhia askeleita". Mutta itseasiassa vanha ihminen voisi hajasijoittaa tarvitsemiaan tavaroita pitkin asuntoa ja vielä varastoonkin, niin askeleiden määrä lisääntyisi luontaisesti. Minulla on muoviroskis sijoitettuna eteiseen ja sinne tulee käveltyä keittiöstä yllättävän monta kertaa päivän mittaan. Ja yksikään askel ei ole turha.
Kuinka monta kertaa olenkaan kuullut, että vanhojen pitäisi nukkua vähintään seitsemän tuntia yössä. Numeroin todistetaan, mitä riittävä yöuni vaikuttaa vanhan ihmisen hyvinvointiin. Ongelmani on se, ettei minua nukuta. Normaali yöuneni kestää kuusi tuntia. Parikymmentä vuotta sitten, kun olin työelämässä, se kesti seitsemän tuntia kaksikymmentä minuuttia. Joskus päivisin, kun katselen suomifilmiä lounaan jälkeen, saatan nukahtaa viideksi tai kymmeneksi minuutiksi. En edes itse huomaa nukahtaneeni, mutta päättelen sen siitä, että filmin juoni on saanut erikoisen käänteen. Lyhyet yöunet aiheuttivat minulle huolta ja huolethan eivät ole hyväksi verenpaineelle eikä tietenkään aivoterveydelle. Sitten ostin terveysrannekkeen lähinnä liikuntaharrastuksen takia. Ranneke on yhteydessä puhelimeen ja siihen piti ilmoittaa normaali oman yöunen pituus. Mitään varoitusta ei ilmestynyt puhelimeni näyttöön. Ensimmäisenä mitatun yöunen jälkeisenä aamuna huoleni nukkumisen lyhyydestä kaikkosivat. Puhelin kertoi aamulla rannekkeen mittaaman unimäärän ja ilmoitti kuuden tunnin yöunen jälkeen: "Nukuit erinomaisesti. Unen laatu ja kesto olivat hyviä, joten tiedossa taitaa olla mukava päivä." - Kiitos Polar!
TAISTELU VANHENEMISTA VASTAAN
Ja sitten vielä toinen ongelma, joka ei ratkea yhtä helposti. Olen nähnyt juttuja siitä, että parisuhteessa elävien telomeerit olisivat pitempiä. Aion pysyä sinkkuna vielä viimeisetkin elinvuoteni, vaikka telomeerini lyhenisivät enemmän kuin parisuhteessa elävien ja soluni lakkaisivat jakautumasta aikaisemmin ja myös kuolisinkin sen takia vähän aikaisemmin. Telomeeriasia oli minulle outo ja siitä piti lähteä ottamaan selvää: Netistä löytyi tietoa: https://askelterveyteen.com/mita-telomeerit-ovat/
Mitä telomeerit ovat?
Telomeerit ovat kromosomien päitä. ... Telomeeri on ikään kuin se muovinen osa kengännauhojen päässä. ... Niiden ansiosta kromosomit pystyvät pitämään pitkälti vakaan rakenteen. Tämä vakaus mahdollistaa solujen jakautumisen normaalilla tavalla. ... Telomeerit myös esimerkiksi mahdollistavat organismin ikääntymisvauhdin määrittämisen. ... Solut jakautuvat jatkuvasti uudistaakseen kehomme kudoksia ja elimiä. Jokainen jakautumiskerta pienentää telomeereja hieman, jolloin ne lyhenevät vähitellen. Jossain vaiheessa ne ovat niin pieniä, että ne eivät enää kykene täyttämään tehtäväänsä suojata DNA:ta. ... Tähän pisteeseen tuleminen merkitsee sitä, että solut ovat tulleet vanhoiksi ja lakkaavat jakautumasta. ... Eri tutkimukset ovat osoittaneet, että tietyt elintavat lyhentävät telomeereja: Sokeripitoisten juomien nauttiminen, Tupakointi, Liikkumaton elämäntapa, Riittämätön lepo, Saasteet, ... krooninen stressi lyhentää telomeereja ... yhteys on löydetty pidempien telomeerien ja kasvisten, hedelmien, Omega-3:n sekä kahvin nauttimisen välillä."
"Happy Birthday Mr. President"
USA:aa johtaa mies, joka täyttää ensi sunnuntaina 80 vuotta ja on siis minua puoli vuotta vanhempi. Hänen kilpakumppanikseen tulevissa presidentinvaaleissa on ilmoittautunut toinen mies, joka on vain kolme vuotta minua nuorempi ja myös luulee kykenevänsä johtamaan USA:aa yli kahdeksankymppisenä. USA on maa, jossa vanhuuteen suhtaudutaan torjuen, kieltäen ja vääristyneesti ja jossa julkaistaan asennetta heijastavaa kirjallisuutta, jota lukemalla vanhakin luulee pystyvänsä mihin vain, jos suorittaa vanhuuttaan oikein.
Alla on kuva on tilanteesta, jolloin Biden sekoitti Irakin ja Ukrainan sodan. Niinhän meille vanhoille saattaa helposti käydä., mutta meidän mokia ei kuuluteta ympäri maailmaa, eikä me tunkeuduta noin vaativaan tehtävään. Itse olen tehnyt sen päätöksen, että kahdeksankymppisenä en enää pidä viikonlopun kestäviä kursseja. Helmikuussa vedän viimeisen kurssini skeematerapiasta ja tunnelukoista.
USA:ssa netissä julkaistaan kirjaluetteloita, joiden avulla voi opiskella, miten suorittaa hyvin ikääntymistä. Erästä kirjaluetteloa mainostetaan: 67 parasta kirjaa hyvästä vanhenemisesta (uudelleen nuortuminen, pitkä ikä ja hyvä elämä). Luettelon kokoaja toteaa, että ne 67 kirjaa ikääntymisestä kertovat ikääntyvien loistavasta tulevaisuudesta ja hän toivoo, että ihmiset huomaisivat, että vanhuutta ei kannata pelätä, vaan tervehtiä ilolla.
Seuraavana on tämän vuosituhannen puolella englanniksi ilmestyneiden kirjojen nimiä: Elinikä: Miksi ikäännymme, ja miksi meidän ei tarvitse - Vanhuuden loppu: Pidempi, määrätietoisempi elämä - 100 reseptiä sataan ikävuoteen - Päivitä aivosi, optimoi kehosi ja uhmaa ikääntymistä - Elämä paranee: Vanhenemisen odottamattomat nautinnot - Aikuinen mieli: Ikääntyvien aivojen positiivinen voima - Seitsemän positiivisen ikääntymisen strategiaa - Vuosien lahja: Vanheneminen sulavasti - Nainen, elä ensi vuosi nuorempana: Elä vahvana, kunnossa, seksikkäänä ja älykkäänä 80-vuotiaaksi ja sen jälkeen - Naiset soutumassa pohjoiseen: navigointi elämän virtauksissa ja kukoistava ikääntyminen (kirjoittanut kliininen psykologi Pipher).
Eipä ihme, että hallituksen virallinen sivusto (An official website of the United States government) haluaa esittää vanhuuden mahdollisimman positiivisessa valossa ja lähtee kumoamaan kymmentä heidän mielestään väärää uskomusta - joista osa on mielestäni ainakin melkein totta.
1. Masennus ja yksinäisyys ovat normaaleja vanhemmilla ihmisillä.
Ihmisten ikääntyessä jotkut saattavat tuntea itsensä eristyneeksi ja yksinäiseksi. Tämä voi johtaa masennuksen, ahdistuksen ja surun tunteisiin. Nämä tunteet eivät kuitenkaan ole normaali osa ikääntymistä, sillä ikääntymisellä voi olla monia emotionaalisia etuja, kuten pitkäaikaisia suhteita ystävien ja perheen kanssa sekä elinikäisiä muistoja, jotka jaetaan rakkaiden kanssa. Itse asiassa tutkimukset osoittavat, että vanhemmat aikuiset kokevat vähemmän masennusta kuin nuoret aikuiset. Joten milloin sinun pitäisi olla huolissaan? On tärkeää muistaa, että masennusta sairastavilla vanhemmilla aikuisilla voi olla vähemmän ilmeisiä oireita tai he voivat harvemmin keskustella tunteistaan. Masennus on yleinen ja mahdollisesti vakava mielialahäiriö, mutta on olemassa hoitoja, jotka ovat tehokkaita useimmille ihmisille.
2. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän unta tarvitsen.
Iän myötä ihmisten voi olla vaikeampaa nukahtaa ja pysyä unessa. Yleinen väärinkäsitys on, että ihmisen unen tarve heikkenee iän myötä. Vanhemmat aikuiset tarvitsevat saman määrän unta kuin kaikki aikuiset - 7-9 tuntia joka yö. Riittävä uni pitää sinut terveenä ja vireänä. Riittävä uni voi myös auttaa vähentämään kaatumisriskiäsi, parantamaan yleistä henkistä hyvinvointiasi ja sillä on monia muita etuja.
3. Vanhemmat aikuiset eivät voi oppia uutta.
Ei totta! Vanhemmilla aikuisilla on edelleen kyky oppia uutta, luoda uusia muistoja ja parantaa suorituskykyään useissa eri taidoissa. Vaikka ikääntymiseen liittyy usein ajattelun muutoksia, monet kognitiiviset muutokset ovat myönteisiä, kuten tiedon ja näkemysten lisääntyminen elämänkokemusten perusteella. Uusien taitojen yrittäminen ja oppiminen voivat jopa parantaa kognitiivisia kykyjä. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa havaittiin, että vanhemmilla aikuisilla, jotka opettelivat digitaalista valokuvausta, muistitoiminnot paranivat. Uusiin sosiaalisiin tilanteisiin ja aktiviteetteihin (kuten tanssitunnit ja kirjallisuuskerhot) hakeutuminen voivat pitää aivosi aktiivisina ja voivat myös parantaa kognitiivista terveyttäsi.
4. On väistämätöntä, että iäkkäät ihmiset sairastuvat dementiaan.
Dementia ei ole normaali osa ikääntymistä. Vaikka dementian riski kasvaa ihmisten ikääntyessä, se ei ole väistämätöntä, ja monet ihmiset elävät 90-vuotiaaksi ja sitä pidemmäksikin ilman dementikolle ominaista ajattelun ja käyttäytymisen merkittävää muutosta. Ajoittainen tapaamisen unohtaminen tai avainten kadottaminen ovat tyypillisiä merkkejä lievästä unohtamisesta, mikä on hyvin yleistä normaalissa ikääntymisessä. Sinun tulee kuitenkin keskustella lääkärin kanssa, jos olet vakavasti huolissasi muististasi ja ajattelustasi tai huomaat muutoksia käyttäytymisessäsi ja persoonallisuudessasi. Näillä ongelmilla voi olla useita eri syitä, joista osa on hoidettavissa tai korjattavissa. Syyn löytäminen on tärkeää, jotta voidaan löytää parhaat ratkaisut ongelmaan.
5. Vanhempien aikuisten tulisi ottaa rennosti ja välttää liikuntaa, jotta he eivät loukkaantuisi.
Iän myötä saatat ajatella, että liikunnasta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, varsinkin jos sinulla on krooninen sairaus. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että sinulla on paljon enemmän saavutettavaa olemalla aktiivinen - ja paljon menetettävää istumalla liikaa. Usein passiivisuus on syyllisempi kuin ikä, kun vanhemmat ihmiset menettävät kyvyn tehdä asioita itse. Melkein kuka tahansa, missä tahansa iässä ja useimpien terveysongelmien kanssa, voi osallistua jonkinlaiseen fyysiseen toimintaan. Itse asiassa fyysinen aktiivisuus voi auttaa hallitsemaan joitain kroonisia sairauksia. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus eivät ole vain hyviä henkiselle ja fyysiselle terveydelle, vaan ne voivat auttaa pitämään sinut itsenäisenä ikääntyessäsi. Tai Chin ja vastaavien mielen ja kehon liikekäytäntöjen on osoitettu parantavan ikääntyneiden aikuisten tasapainoa ja vakautta, mikä voi auttaa ylläpitämään itsenäisyyttä ja ehkäisemään tulevia kaatumisia.
6. Jos perheenjäsenellä on Alzheimerin tauti, minäkin saan sen.
Ihmisen mahdollisuus sairastua Alzheimerin tautiin voi olla suurempi, jos hänellä on suvussa dementiaa, koska jotkut geenit tutkimuksen mukaan lisäävän riskiä. Se, että vanhemmallasi on Alzheimerin tauti, ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että sairastut tautiin. Tutustu perheesi terveyshistoriaan ja keskustele huolenaiheistasi lääkärisi kanssa.
Ympäristö- ja elämäntapatekijät, kuten liikunta, ruokavalio, altistuminen saasteille ja tupakointi, voivat myös vaikuttaa ihmisen riskiin sairastua Alzheimerin tautiin. Vaikka et voi hallita perimiäsi geenejä, voit pysyäksesi terveenä liikkua säännöllisesti, pitää verenpaineen hallinnassa ja olla tupakoimatta.
7. Nyt kun olen vanhempi, minun on luovuttava autolla ajosta.
Yhdysvaltain väestön ikääntyessä liikenneluvan saaneiden iäkkäiden aikuisten määrä kasvaa edelleen. (FHWA) kirjasi Yhdysvalloissa vuonna 2016 ennätysmäärän 221,7 miljoonaa ajokorttia, joista 41,7 miljoonaa - eli lähes joka viides - on vähintään 65-vuotias. Iän myötä voi tapahtua luonnollisia muutoksia, jotka voivat vaikuttaa henkilön ajokykyyn, kuten hitaampi reaktiokyky, heikentynyt näkö tai kuulo sekä heikentynyt voima tai liikkuvuus. Kysymys siitä, milloin on aika rajoittaa tai lopettaa ajaminen, ei saisi koskea ikää, vaan sen pitäisi koskea kykyä ajaa turvallisesti. Nämä kysymykset voivat auttaa sinua päättämään, tarvitseeko sinun tai läheisesi rajoittaa tai lopettaa ajaminen. Keskustele lääkärisi kanssa, jos olet huolissasi terveydestäsi ja ajamisestasi.
8. Vain naisten on huolehdittava osteoporoosista.
Vaikka osteoporoosi on yleisempää naisilla, sitä tavataan monilla miehillä ja se voi olla alidiagnosoitu. Vaikka miehet eivät ehkä saa yhtä todennäköisiesti osteoporoosia, koska heillä on luontaisesti korkeampi luutiheys kuin naisilla, joka viides yli 50-vuotias mies saa osteoporoosiin liittyvän murtuman. 65 tai 70 vuoden iässä miehet ja naiset menettävät luumassaa samalla nopeudella.
Monet seikat, jotka lisäävät naisten riskiä sairastua osteoporoosiin, ovat samoja myös miehillä: sukuhistoria, kalsiumin tai D-vitamiinin riittämättömyys ja liian vähäinen liikunta, alhainen testosteronitaso, liiallinen alkoholin käyttö, tiettyjen lääkkeiden käyttö ja tupakointi.
9. Olen "liian vanha" lopettamaan tupakoinnin.
Ei ole väliä kuinka vanha olet tai kuinka kauan olet tupakoinut, tupakoinnin lopettaminen milloin tahansa parantaa terveyttäsi. Tupakoinnin lopettavilla on vähemmän sairauksia, kuten vilustumista ja flunssaa, vähemmän keuhkoputkentulehdusta ja keuhkokuumetta ja yleisesti parempi hyvinvointi.
Lopettamisen hyödyt ovat lähes välittömiä. Muutamassa tunnissa veresi hiilimonoksiditaso alkaa laskea ja muutaman viikon kuluttua verenkiertosi paranee ja keuhkojen toiminta paranee. Tupakointi nostaa sykettäsi ja verenpainettasi välittömästi ja pitkällä aikavälillä, mutta lopettaminen voi johtaa sykkeen ja verenpaineen laskuun ajan myötä. Tupakoinnin lopettaminen vähentää myös riskiäsi sairastua syöpään, sydänkohtaukseen, aivohalvaukseen ja keuhkosairauksiin. Lopettaminen vähentää myös muiden perheenjäsenten tai omaishoitajien altistumista passiiviselle tupakoinnille. Koskaan ei ole liian myöhäistä hyötyä tupakoinnin lopettamisesta ja näyttää tervettä esimerkkiä lapsillesi ja lastenlapsillesi.
10. Verenpaineeni on laskenut tai palannut normaaliksi, joten voin lopettaa lääkitykseni.
Korkea verenpaine on hyvin yleinen ongelma iäkkäillä aikuisilla - erityisesti 80- ja 90-vuotiailla - ja voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, jos sitä ei hoideta kunnolla. Jos syöt verenpainelääkettä ja verenpaineesi laskee, se tarkoittaa, että lääke ja tekemäsi elämäntapamuutokset toimivat. On kuitenkin erittäin tärkeää jatkaa hoitoa ja terveitä elämäntapoja pitkäjänteisesti. Jos lopetat lääkkeen käytön, verenpaineesi voi nousta uudelleen, mikä lisää riskiä sairastua aivohalvaukseen ja munuaissairauksiin. Keskustele lääkärisi kanssa mahdollisuuksista vaihtaa tai lopettaa lääkitys turvallisesti.
TOTUUS VANHENEMISESTA
Amerikkalainen toimittaja Arthur Krystal oli kyllästynyt aikaisemmin mainittujen kirjojen vanhuushöttöön ja kirjoitti "The New Yorker" lehteen lokakuussa 2019 artikkelin, jonka otsikkona oli:
"Miksi emme voisi kertoa totuutta vanhenemisesta?"
Itse hän kertoo artikkelissaan: Keho - väsynyt, kipeä, kutistuva - saa meidät nykyään melko usein nolostumaan. Monet vanhemmat miehet joutuvat pissalle heti pissaamisen jälkeen, ja monet vanhemmat naiset pissaavat aina aivastaessaan. Psykologi Pipher neuvoo naisia yksinkertaisesti vain sanomaan "Terveydeksi". Hän neuvoo käsittelemään kaikki kokemukset positiivisella tavalla. Krystal toteaa, että vanhuuskirjojen kirjoittajat väittävät, että elämä ei välttämättä huonone seitsemänkymmenen tai kahdeksankymmenen jälkeen ja toteaa: Mutta niin kuitenkin tapahtuu, kuten tiedetään.
Vanhojen ihmisten rakkaudesta vanha mies Arthur Krystal kirjoittaa: " Kukapa haluaa riisua vaatteensa 75-vuotiaana? Nyt himmennämme valot ja laskostamme housut ja toivomme, ettemme näytä liian pehmeiltä, liian ryppyisiltä tai liian vanhoilta. Kyllä, kypsä rakkaus sallii fyysiset epätäydellisyydet, mutta emmekö toivoisi, että meitä mieluummin haluttaisiin komeutemme vuoksi kuin että kelpaamme, koska meille annetaan anteeksi puutteemme?"
Muutama vuosi sitten, kun olin kyllästynyt vanhuuden suorittamiseen, kirjoitin seuraavan runon:
ITSELLISEN SENIORIN VAPAAPÄIVÄ
En millään jaksa nousta suloisesta vuoteestani
suorittamaan vanhuksen päivää.
- No väliäkö hällä - en sitten nouse
Vai pitäisikö pukea ja lähteä kauppaan
.- Voinhan ravita ruumiini tähteillä.
Posti pitäisi hakea laatikolta
ja lukea lehti, pysyä ajan tasalla
.- Kannattaako tällaisen ajan tasalla pysyä.
Olkoon lehti siellä.
Mutta aamulenkki, vanhuksen velvollisuus:
Onhan hoidettava terveyttään.
Verenpaine ja kolesteroli vaativat sitä ja muisti
.- Antaa vaatia, jääköön väliin.
Joskus on mukavaa olla kuriton vanhus.
Ja hoitaa vain omaa onnellisuuttaan.
Olen alussa kirjoittanut yhdeksännestä kehitysvaiheesta. Olen oikeastaan ennakoinut sitä jo kirjoittaessani seuraavan runon:
KÄÄNNELTÄVÄ
Kun vaan ei joutuisi vanhana
käänneltäväksi hoivaosaston sänkyyn.
Ajattelin ennen.
Sitten jouduin leikkaukseen
ja muutuin käänneltäväksi.
Tilapäisesti.
Siellä minä lojuin huumattuna
sairaalan sängyssä
ja olin tyytyväinen elämääni.
Jos sinä Herra viisaudessasi
teet minusta käänneltävän,
olkoon sitten niin.
MITÄ ON ODOTETAVISSA
Geenimme vaikuttavat siihen, miten vanhenemme. Aikaisempien sukupolvien tarkastelu voi antaa jotain osviittaa. Äitini puolella dementoiduttiin ja siksi otan sen mahdollisuuden huomioon omallakin kohdalla. Isä kuoli tapaturmaisesti 82-vuotiaana. Siihen asti hän eli ohjeiden mukaista elämää: söi terveellisesti, liikkui paljon ja teki sukututkimusta.
Kuvassa ovat isäni vanhemmat. Hänen äitinsä eli mammani on eräänlainen esikuvani vanhenemistaidossa. Hän kuoli 86-vuotiaana ja eli siihen mennessä aktiivista elämää. Hän asui yksin, mutta ei ollut yksinäinen. Hän oli serkkuni määrittelyn mukaan "itse herttaisuus" ja oli naapurustossa suosittu vanhus. Hän kävi myös Helluntaiseurakunnan rukoushuoneella ahkerasti. Hänen muistinsa toimi hyvin ja hän hoiti oman kotinsa ilman apua. Joka lauantai hän tamppasi pihalla kaikki mattonsa. Kerran hän tamppasi niitä jo keskiviikkona. Naapuri ihmetteli asiaa, jolloin mamma selitti luulevansa, ettei enää lauantaina pystyisi. Mamma oli oikeassa. Lauantaina hänellä oli jo korkea kuume ja tytär hankki lääkärin kotikäynnille. Lääkäri pohti lääkitystä ja olisi halunnut antaa pistoksen. Silloin mamma totesi: "Antakaa minun jo kuolla." Sunnuntaina hän kuoli rauhallisesti.
Mamman elämän ja kuoleman kunniaksi kuuntelin "Raavaiden miesten" laulaman ihanan hengellisen laulun: "Täältä puolehen ylhäisen maan"
https://www.youtube.com/watch?v=J074Ywy-FTc
Pohdin myös, mitä tarkoitti mamman kohdalla ja mitä omalla kohdallani tarkoittaa psalmin 139 16. jae: "Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut."