UUTTA TIETOA PSYKOLOGIPÄIVILTÄ

Blogin piirrokset: Tekoäly

Kuvassa olen entisen opiskelutoverini kanssa Psykologipäivillä viikko sitten. Siellä me kaksi yli kahdeksankymppistä imimme oppia ja pohdimme, miten voisimme hyödyntää uutta tietoa siihen, mitä eläkevuosina teemme. Ystäväni Sirkku oli 1980-luvulla perustamassa "Psykologien sosiaalinen vastuu" -nimistä yhdistystä, joka toimii edelleen Libanonin pakolaisleirien lasten psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja Sirkku on edelleen sen hallituksen jäsen LISÄÄ>>> https://vastuu.fi/. Itselläni on missio levittää tutkittua psykologista tietoa mahdollisimman yleistajuisesti tietokirjojen ja blogini avulla. Olen itse hoitanut omaa psyykkistä hyvinvointiani vuosien varrella kognitiivisen terapian alaan kuuluvien kirjojen avulla ja toivon, että sama näkökulma auttaisi muitakin.

Olen ollut viimevuosisadan puolelta lähtien kiinnostunut kognitiivisesta terapiasta ja nyttemmin varsinkin sen toisen aallon skeematerapiasta (tunnelukkojen käsittelystä) ja psykologipäivillä tutustuin mielenkiinnolla sen kolmannen aallon menetelmään, joka on nimeltään HOT. Aihetta käsitteli Janna Meunier (kuvassa alla). Luennon otsikko oli hieman erikoinen: "Epävarmuusallergia: kuinka tulla toimeen epävarmuuden kanssa."

Luennossa oli osittain samoja asioita kuin hänen kaksi vuotta sitten julkaisemassa, Ateenan kustantamassa kirjassa: "Mielen jumeista joustavuuteen: kuinka tulla toimeen epävarmuuden kanssa." Olen tunnelukkokursseilla ja kirjoituksissani kannustanut ihmisiä työskentelemään haitallisiin ajatustottumuksiin liittyvien ajatuksien kanssa, jota perustuvat virheellisiin uskomuksiin. Ajattelen edelleen, että vielä vanhanakin ihmisen on hyvä tunnistaa tunnelukkojaan ja muuttaa virheellisiä uskomuksiaan elämästä ja itsestään tosiin ja toimiviin. Psykologipäivillä tuli  kognitiivisen terapian kolmannen aallon menetelmiin ja lyhenne HOT tuli tutuksi.

MIELEN JUMEISTA JOUSTAVUUTEEN KANSI

Onneksi Jannan kirja löytyi omasta ääni- ja e-kirjapalvelusta ja luin sen heti. Kirja on verraten helppolukuinen, vaikka edellyttää lukijalta tarkkaavaisuutta. Kirjoittaja puhuttelee lukijaa sinä-muodossa kannustavasti ja lohduttavasti, vaatimatta liikaa. Se on tarkoitettu itseapuoppaaksi ns. tavalliselle lukijalle eikä edellytä psykologisia perustietoja. Lukiessani kirjaa, tunnistin heti tyypin, jolle voisi olla siitä apua. Ajattelin, etten itse tarvitse sen apua eihän minulla ole tapana märehtiä menneitä, ne olen jo käsitellyt, enkä murehdi suuremmin tuleviakaan. Kirjan alussa luetellaan kohderyhmä: Henkilöt, jotka ovat stressaantuneita,

- koska heillä on vaikeuksia tehdä päätöksiä

- tarve tarkistaa tekemisiään liikaa

- jotka siirtävät tekemisiään, kunnes on pakko toimia

- jotka ovat täydellisyyteen pyrkiviä perfektionisteja

- jotka pelkäävät sairastumista

- jotka välttävät suorittamista peläten epäonnistuvansa.

Mikään määrittelyistä ei mielestäni osunut minuun. Sitten kuuntelin kirjan ja yhtäkkiä huomioni kiinnittyi kuvattuun käyttäytymiseen: välttelyjumiin, joka minulla oli tietyn asian suhteen ollut. Olin alkanut vältellä suorittamista pelätessäni epäonnistumista. En ollut pitänyt sitä ongelmana vaan järkevänä käyttäytymisenä ja kerron siitä tapausselostuksessani. Oivalsin, että minun kannattaa alkaa käsitellä välttelyjumiani.

ERILAISIA TERAPIASUUNTAUKSIA

Klassisessa psykoanalyyttisessa terapiassa keskitytään käsittelemään lapsuuden perheen ihmissuhteita. Potilas puhuu ja terapeutti on paljon ääneti.

Kognitiivisessa skeematerapiassa käsitellään ihmiselle varhaisessa vaiheessa syntyneitä mahdollisia tunnelukkoja, jotka tuovat kärsimystä elämään, kuitenkaan terapia ei keskity lapsuuden tapahtumiin. Se alkaa tunnelukkojen (haitallisten skeemojen) kartoituksella ja keskittyy niiden aiheuttamien hankalien tunteiden ja niitä aiheuttaneiden ajatusten käsittelyyn.

HOT-terapiassa sivuutetaan ahdistusta aiheuttavat ajatukset ja niihin liittyvät tunteet ja kartoitetaan ihmisen arvoja ja kannustetaan ihmisiä toimimaan arvojensa mukaisesti ja käsittelemään seikkoja, jotka ovat esteenä omien arvojensa toteuttamiseen. HOT-psykoterapiassa käytetään paljon erilaisia harjoitteita. 

Psykoanalyysissä terapeutin rooli on ratkaiseva. Skeematerapiassa terapeutin rooli on keskeinen, mutta omahoitomahdollisuuskin on olemassa, HOT-psykoterapiassa terapeutin rooli on vähäisin eikä menetelmän käyttäminen edellytä pitkää koulutusta. Kaikki kolme terapiamuotoa sopivat osittain samojen psyykkisten häiriöiden hoitoon, eivätkä ne sinänsä ole ristiriidassa keskenään.

HOT-psykoterapian vaikuttavuudesta on saatu jo paljon tutkittua tietoa. Suomessa on julkaistu väitöskirja, joka perustuu masennuksen hoitoon HOT menetelmällä. Jyväskylän yliopistossa oli Aino Kohtalan väitöstutkimuksessa mukana yliopiston maisterinopinnoissa masennusoireista itse raportoineita henkilöitä, jotka olivat jonottamassa hoitoon. Osallistujat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään: Terapiaan päässeiden HOT-ryhmä (28 henkeä) ja kontrolliryhmä (29 henkeä). HOT ryhmäläiset osallistuivat loppuvaiheissa olevien psykologiopiskelijoiden (lyhyesti HOT-menetelmään koulutettujen) tekemään neljän tapaamisen HOT-terapiaan, kontrolliryhmä jatkoi jonottamista. Kaikki olivat tehneet alussa yleisesti käytetyn Beckin masennusoirekartoituksen. Hoitoryhmän masennusoireiden taso laski keskimäärin 47% ja kontrolliryhmään kuuluvien keskimäärin 4%. Seurantatutkimus kuuden kuukauden ja myös viiden vuoden kuluttua osoitti, että terapian vaikutukset olivat pitkäkestoisia.

HOT KIRJOJA

Janna Meunier opastaa kirjassaan, kuinka voimme ohittaa epävarmuuteen liittyvät ajatukset ja tunteet ja keskittyä asioihin, joita toivomme elämässämme olevan. Kirjassa on kolme osaa: Ensimmäisessä osassa pohditaan psyykkistä hyvinvointia ja elämän kokemista merkitykselliseksi ja asetetaan psykologisen joustavuuden haaste. Toisessa osassa kannustetaan pohtimaan seikkoja, jotka saavat elämän tuntumaan merkityksellistä, ja joita kohden meidän tulisi ponnistella. Sillä elämä tuntuu merkitykselliseltä silloin, kun ponnistelemme saavuttaaksemme arvojen mukaisia tavoitteita. Esteenä voi kuitenkin olla ajattelun jumeja. Kirjan kolmannessa osassa on erilaisia harjoitteita, joiden avulla voi vapautua ajattelun jumeista ja lisätä omaa psykologista joustavuutta. Teoreettisena näkökulmana kirjassa on Hyväksymis ja Omistautumis - Terpaia HOT (Englanniksi ACT = acceptance and commitment therapy)

Arto Pietikäisen tuotantoa LISÄÄ>>> https://www.joustavamieli.com/ 

 Duodecimin kustantamia Joustava mieli -kirjoja on julkaisut seitsemän kappaletta.  Samaan sarjaan kuuluu myös "Kohti arvoistasi – Suuntaa mielekkäisiin muutoksiin", joka julkaistiin jo 2014 ja jonka luin nyt.

Osallistuin kesällä Kansan Raamattuseuran järjestämälle kurssille, jossa tutkittiin Vanhaa testamenttia lähinnä maantieteen näkökulmasta. Kurssilla vieraili luennoitsija, joka haastoi meitä pohtimaan elämäämme. Hän käski miettiä, minkälaisia tulevaisuuden haaveita meillä on. Sanoin siihen, että minun iässäni ainoa haave on kivuton kuolema. Tokaisu oli osittain totta. En tiedä oliko nainen tutustunut Hyväksymis - Omistautumisterapiaan ja mitä hän ajatteli tokaisustani sen valossa. Nyt kun olen HOT terapiaan tutustunut, en vastaisi siten kuin vastasin. Tarjosiko kivuttoman kuoleman odottaminen arvojeni mukaista loppuelämää. Minullahan on edelleen tarve levittää ihmisille kärsimystä vähentävää psykologista tietoa - kristillisen tiedon lisäksi. Kaikkein parhaiten se on tapahtunut puhumisen ja kohtaamisten avulla. Kuunnellessani Janna Meunierin kirjaa tajusin, että olin luopunut yleisön kohtaamisesta ja syynä on ajattelun jumi, joka oli arvojeni mukaisen toiminnan esteenä.

Arto Pietikäisen Joustava mieli -kirja

"Psykologinen joustavuus auttaa raivaamaan pois esteitä, kun suuntaamme kohti arvojemme mukaista, merkityksellistä elämää. 

"Joustava mieli" -kirja ilmestyi vuonna 2009, ja siitä on nyt otettu 23 painosta. Lukijaa kehitetaan:

• Tunnista omat tapasi reagoida stressiin ja hyödylliset stressinhallintakeinot.
• Vapaudu murehtimisesta, univaikeuksista, uupumuksesta ja masennuksesta.
• Opi jämäkkää vuorovaikutusta, hankalan työyhteisötilanteen kohtaamista ja luovaa ongelmanratkaisua.

Kirja tarjoaa nelisenkymmentä käytännön harjoitusta kohti oman itsen näköistä, mielekästä elämää. Lukuisat havainnolliset esimerkit helpottavat harjoitusten tekemistä.

Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC ilmestyi 2021 

Psykologilehdessä oli kirjasta esittely 2022

"Aiempien Joustava mieli -teosten tavoin Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC rakentuu vahvasti modernin kognitiivisen käyttäytymisterapian sekä erityisesti hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) perustalle. Teoksen ensimmäinen osa tutustuttaa lukijan muun muassa hyväksymis- ja omistautumisterapian peruskäsitteistöön, psykologisiin perustarpeisiin ja itsetunnon käsitteen eri ulottuvuuksiin. Kuten sarjan aiemmissa osissa, selkeäsanaisesti esitetty teoria yhdistyy teoksen sivuilla saumattomasti tapausesimerkkien ja harjoitteiden muodon ottavaan käytäntöön. Pietikäinen onnistuu jälleen myös piirtämään lukijalle olennaisen tavoittavia, havainnollistavia vertauskuvia. Esimerkiksi Pietikäinen tuo näyttämölle Velhoksi nimeämänsä mielen roolihahmon, joka edustaa käsitteellisen minän riittämättömyyttä ja huonommuutta viestivää osaa."

Arto Pietikäisen kirjassa on mielenkiintoinen harjoitus, joka on tarkoitettu alle kahdeksankymmentävuotiaille, mutta minusta se sopii myös iäkkäämmille käytettäväksi kuvittelllisilla 85-vuotispäivillä tai 90-vuotispäivillä. Siinä tavallaan kirkastetaan tavoitteita, joita arvot tuovat mukanaan ja joiden mukaan voi muuttaa käyttäytymistään tietoisesti seuraavia (tai muita läheisiä) henkilöitä kohtaan omien arvojen mukaisiksi niiksi vuosiksi, jotka ovat vielä käytettävissä ennen kahdeksaakymmentä ikävuotta:

Kun vietät 80-vuotisjuhlaasi

· Puolisosi muistelee sinua "Olet ollut puoliso, joka…

· Lapsesi muistelee sinua: "Olet ollut äiti / isä, joka…

· Ystävä muistelee sinua: "Olet ollut ystävä, joka…

· Oma muistelu eletystä elämästä: Oma muistelusi eletystä elämästä: "Olen ollut tyytyväinen elämääni etenkin siksi, että…

MITEN HOT TERAPIA AUTTAA

Hyväksymis- ja Omistautumisterapia auttaa henkilöä siirtymään negatiivisten ajatusten ja tunteiden yli:

1.      Hyväksymällä, että ihmisen ajatukset ja tunteet ovat ymmärrettävä seuraus tietyistä tilanteista.

Monet ihmiset ovat epävarmoja joutuessaan esiintymään ja epävarmuus ilmenee jännityksenä. Jännittäminen ennen esitystä on realistista. Mutta ei kannata hokea itselleen jännittämisen kauheutta tai siihen liittyvää katastrofia. HOT terapiassa etsitään uusia turvallisempia näkökulmia ja muotoillaan ajatukset uudelleen, esimerkiksi:

"Tiedän, että jännitän, ja se on ok.

"Tiedän että kohtuullinen jännittäminen parantaa suoritusta."

"Aion harjoitella esityksen pitämistä ennen tilaisuutta, jotta tunnen oloni itsevarmemmaksi".

"Jännittyneenäkin hallitsen itseni"

Hyväksymis- ja sitoutumisterapiassa opitaan ymmärtämään, että tunteet ovat osa ihmiskokemusta. Terapiassa harjoitellaan erilaisia ​​ajattelutapoja, jotka auttavat saavuttamaan yksilöllisiä tavoitteita.

2. Omistautumalla muuttamaan omaa toimintaa sellaiseksi, että se vastaa omia arvoja.

Clevelandin klinikoiden kotisivulla on kuvattu HOT -terapian kuusi ydinprosessia. Siellä todetaan, että ne kaikki tai vain osa niistä voi olla henkilöllä käytössä yhtä aikaa. Mitä tutummaksi menetelmä tulee, sitä helpompi on ratkoa haasteita käyttäen hyväksi jokaista kuutta ydinprosessia, jotka ovat:

· Hyväksyminen: Hyväksyt, että sinulla on erilaisia ​​ajatuksia tai tunteita, jotka voivat olla positiivisia, negatiivisia tai mitä tahansa siltä väliltä.

· Tietoinen irtiotto: Etäännytät itsesi negatiivisista ajatuksista ja uskomuksista. Tulkitset negatiivisen ajatuksen olevan ohimenevä ilmiö, eikä sen kuulu ohjata toimintaasi.

· Läsnäolo: Keskityt siihen, miltä sinusta tuntuu sillä hetkellä. Minimoit tulevaisuuden "mitä jos" -suunnittelun, jotta näet paremmin sen, mitä ympärilläsi tapahtuu.

· Minä ympäristönä: Koe itsesi kokonaisuutena, jolla on identiteetti. Sinua eivät määrittele pelkästään kokemuksesi, ajatuksesi tai tunteesi, olet enemmän kuin niiden summa.

· Arvot: Sinä määrittelet itse, millaisten arvojen mukaan haluat elää, etkä anna muiden vaikuttaa arvojesi määrittelyyn.

· Omistautunut toiminta: Teet muutoksia, jotka auttavat sinua saavuttamaan tavoitteesi. Näiden tavoitteiden tulisi olla linjassa arvojesi kanssa ja sitoudut muutksiin.

ESIMERKKI TERAPIAN KULUSTA

Ensimmäisen tapaamisen aikana terapeutti haluaa tutustua asiakkaaseen ja siihen, mitä hän odottaa tapaamisilta ja mitkä ovat hänen tavoitteensa. Terapeutti haluaa oppia tuntemaan asiakkaan ja hänen tavoitteensa. Hän saa myös tietoa siitä, mitä on odotettavissa ja millainen on suunniteltu aikataulu. Terapian kesto voidaan määritellä esimerkiksi yhdestä kerrasta kahteenkymmeneen kertaan. Myös eri käyntikertojen sisällöt voidaan suunnitella etukäteen.

Hyväksymis- ja sitoutumisterapiassa keskitytään oppimaan lisää itsestä ja omista arvoista. Jokainen tapaaminen on hieman erilainen. Niissä tehdään erilaisia ​​harjoituksia ja tekniikoita, jotka auttavat asiakasta: Asettamaan ja saavuttamaan henkilökohtaisia ​​tavoitteita, olemaan tietoisempi, määrittelemään omat arvot, tutkimaan ajatuksia ja tunteita ja muokkaamaan käyttäytymistään.

ARVOJENI MUKAINEN KIRJOITUS 90-LUVULTA

Osallistuin Tampereen yliopistossa lisensiaattiseminaariin ja siellä keskusteltiin, miten julmaa on se että työpaikasta joutuvat irtisanotut lähtemään samana päivänä eivätkä saa olla irtisanomisaikaa töissä. Olin hämmästynyt osallistujien ja professorien tietämättömyydestä ja päätin levittä tietoa, joka vähentää kärsimystä. Niealaisin häpeäntunteeni ja valitsin foorumikseni Iltasanomat.

Tavoite oli 1.Olla vertaistuki: Älä häpeä ja piiloudu, vaikka sinut on irtisanottu ja 2. Lisätä tietoa työnantajille. En tiedä täyttikö kirjoitus jälkimmäistä tavoitetta. Nykyään eri työnantajat toimivat eri tavoin. Jotkut vaativat kaikilta työssäoloa koko irtisanomisajan, toiset maksavat täyden palkan (lain vaatimus) ilman työvelvoitetta. Sitä en tiedä, onko irtisanotulla itsellään mahdollisuutta vaikuttaa menettelyyn.

TAUSTAA

Kerroin jo alussa arvomaailmastani, jossa tiedon jakaminen oli korkealla ja sai minut osallistumaan koulutukseen. Arvothan aika usein opitaan kotoa. Sieltä kai se oma "kansanvalistus" -intoni on lähtöisin. Työorientoitunut Isäni oli opetusneuvos ja hänen arvomaailmassaan kansansivistys oli vahvimpia arvoja. Hän toimi esimerkiksi opintokerhoista vastaavan Opintotoiminnan keskusliiton toiminnanjohtajana monet vuodet ja kuului Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikuntaan. Olen myös itse työorientoitunut ja keskeisenä arvona on erilaisen valistuksen ja tiedon jakamisen tärkeys. Kun minut irtisanottiin 90-luvun laman aikana, havaitsin, että minulla oli kokemuksellista tietoa, josta voisi olla hyötyä muille. Siitä havainnosta syntyi lehtikirjoitus ja myöhemmin kirja.

Kun elämääni tuli kaikkein eniten epävarmuutta, aloin toimia vaistomaisesti arvojeni mukaisesti. Taas psykologista kärsimystä vähentävän tiedon levittäminen kirjoittamalla täytti mieleni. Kirjoitin kirjan "Työ meni – mitä jäi – vaihtoehtoja elämän hallintaan", josta selviää, miten epävarmuus oli kuitenkin astunut elämääni ja miten murehdin tulevaisuutta. Samalla arvojeni mukaisen kirjoittaminen painoi vaa'assa enemmän ja elämä tuntui merkitykselliseltä. Kirjan teksti löytyy osoitteesta www.psykotieto.com >tietokirjat > Työ meni - mitä jäi.

Meitä Forssan kaupungilta irtisanottuja oli 71 kappaletta. Minulla oli paketti psykologisia näkemyksiä ja kognitiivisen terapian harjoitteita, joiden totesin auttaneen itseäni ja halusin tarjota niitä muillekin. Loppujen lopuksi kaupunki kustansi halukkaille tarjoamani kahden päivän kurssin tamperelaisessa kylpylähotellissa irtisanomisen aiheuttamien haavojen hoitamiseen.

"TAPAUSESIMERKKI" 

OMA JUMINI - EPÄVARMUUDESTA ARVOJENI MUKAISEEN TOIMINTAAN

Elämänlaatuni on vaikuttanut se, että olen osittain luopunut toteuttamasta arvojeni mukaista missiotani ja samalla elämä tuntuu vähemmän merkitykselliseltä.

Mitkä ajatukset saivat minut jumittumaan?

Olin ajatellut, että kun ihminen täyttää kahdeksankymmentä, on korkea aika lopettaa kurssien pitäminen. Olin pitänyt Kansan Raamattuseuran kurssikeskuksessa Vivamossa viikonlopun kestäviä tunnelukkokursseja ja esitelmiä mm. psyykkisestä hyvinvoinnista eri puolella Suomea. Ilmoitin Vivamoon, että 79-vuotiaana pitämäni kurssi on viimeinen, enkä myöskään tule puhujaksi muihin tilaisuuksiin.

Olin pystynyt pitämään hyvin kurssini, mutta uskomus siitä, että kahdeksankymppinen ei ole enää mikään luennoitsija, sai minut lopettamaan toiminnan, jota rakastin. Pelko epäonnistumisesta sai minut välttelemään. (Olen kuitenkin suostunut pitämään muualla yksittäisiä luentoja pyydettäessä.)

Olin joitakin kuukausia sitten Turussa pitämässä luennon tunnelukoista ja pari ihmistä tuli sen jälkeen pyytämään, että pitäisin heille aiheesta kurssin. Kieltäydyin ja samalla tuntui haikealta. Ajattelin jälkeenpäin menetelleeni oikein. Kuitenkin alan nyt uskoa, että järkevän väljä ohjelma mahdollistaisi hyvinkin edelleen tunnelukkokurssin pitämisen.

Minulle aiheuttaa kursseihin ja luentoihin liittyvää epävarmuuden tunnetta vanhuuden lisäksi se, että minulla on taipumus migreeniin ja siihen liittyy aika erikoiset ennakko-oireet, jotka tosin saan loppumaan täsmälääkkeellä. Sama ongelma minulla on ollut koko aikuisikäni, mutta ei se ole aikaisemmin aiheuttanut mitään epävarmuutta. Viimeisellä kurssikerralla Vivamossa, havaitsin lauantaiaamuna aamiaispöydästä noustessani, että minulla on migreenin alkuoireita. Nappasin nopeasti lääkettä. Kun kokoonnuimme luentosaliin, ilmoitin alkuvirren numeron virheellisesti ja puheeni oli hidasta, mutta sanat eivät sentään häipyneet. Annoin kurssilaisille itsenäisen tehtävän arvioida omaa käyttäytymistä. Tunnin kuluttua oireet olivat ohi ja saatoin kertoa osallistujille, mistä oli ollut kysymys.

Kysyn nyt itseltäni: Onko realistista kantaa epävarmuutta kunnosta. Olen luennoinut vuosikymmenet ja ollut 15 vuotta opettaja, yhtään luentoa tai tuntia ei ole peruttu migreenin takia. Edellä kuvatun kohtauksen alun lisäksi kolmisenkymmentä vuotta sitten huomasin kerran väliajalla ennen luentoa aikuiskoulutuskeskuksessa ennakko-oireiden hiipivän. Nappasin heti lääkkeen ja pureskelin kamalanmakuiset tabletit ilman vettä ja viidentoista minuutin päästä olin ihan luentokunnossa.

Olin kasvattanut mielessä epävarmuutta, vaikka todennäköisyys kohtaukseen olisi lähes olematon. Ensinnäkin kohtaus tulee keskimäärin ehkä kerran vuodessa ja yleensä tyypillinen ajankohta on sellainen, että stressi on juuri hellittänyt ja on mahdollista myös ottaa ennalta ehkäisevästi lääkettä.

Muistelin myös minua muutamaa vuotta vanhempaa naisteologia, joka tuli Vivamoon pitämään kurssia rukoilemisesta. Hän ei ollut enää muuten esiintynyt. Ensinnäkin luentojen tasokkuus hämmästytti minua ja ne antoivat paljon. Onneksi hän ei ollut pyydettäessä kieltäytynyt. Luin äskettäin lehdestä, että 91-vuotias nainen oli kuollut olessaan luennoimismatkalla. - Rauha hänen muistolleen. Taas sain lisää uskoa iäkkään itseni kykyihin. Niinpä tein seuraavan suunnitelman.

SMART – suunnitelma. Janna Meinierin kirjassa on lomake omien arvojen mukaisen toiminnan toteuttamisen tukemiseksi. Taytin sen. - Ja nyt ain sitten kohti merkityksellisempää elämää.

Selkeä määrittely: Aion lisätä luennointia kohtuullisessa määrin. En vastaa enää kielteisesti yksittäiseen luentopyyntöön tai kuusi tuntia tai alle kestävään yksittäiseen luentopäivään.

Mitattavuus: Kieltäytymisien määrä nolla.

Aika: Alkaa välittömästi ja jatkuu siihen asti, kunnes itse tai läheiseni arvioivat kykyni riittämättömiksi.

Realistisuus: Tällä hetkellä aika, terveys ja taidot eivät ole esteenä toiminnalle.

Tavoittelemisen arvoinen: Se vie kohti iloa siitä, että kuulijakunta on tyytyväinen ja tunnen tehneeni jotain hyvää, tunnen itsetuntoni kohentuvan ja asiantuntijaidentiteettini vahvistuvan.

Arvio siitä, miten todennäköisesti toteutan suunnitelmani 10/10.

ARVOJEN TUNNISTAMISEN TÄRKEYS

HOT onnistuu vain, jos ihminen tiedostaa todelliset arvonsa, jotka oikeasti motivoivat häntä ja tuovat hänen elämäänsä todellista merkityksellisyyttä.

Aika monille lukijoistani kristilliset arvot ovat tärkeitä. Niistä lainaan kahta näkökulmaa Wikipediasta:

"Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti Pekka Särkiön mukaan kristilliset arvot ovat välineitä kristillisen uskon todeksi elämiseen. Ne nousevat Raamatusta, jossa ne on tiivistetty kymmeneen käskyyn. Nämä kristillisten arvojen sisältönä osaltaan toimivat käskyt Jeesus tiivisti rakkauden kaksoiskäskyyn.

Pappi ja päätoimittaja Jaakko Heinimäen mukaan kristillisistä arvoista vallitsee erilaisia näkemyksiä, ja niillä perustellaan monenlaista, vastakkaistakin, toimintaa. Heinimäen mukaan kristilliset arvot perustuvat Jeesuksen opetuksiin ja Paavalin kirjeisiin, ja niitä ovat kultainen sääntö, heikoimman asemaan asettuminen, kunnioituksen ja yhdenvertaisuuden ilmapiiri, oman edun tavoittelun torjuminen sekä kostosta pidättäytyminen."

Arvojen käsite ei ole yksiselitteinen. Kun annetaan erilaisia vaihtoehtoja, ihminen huomaa, minkälaisia asioita häneltä voidaan odottaa vastaukseksi. Tutkin aikoinaan 60-luvulla sosiologian laudaturtyössäni Helsingin yliopiston eri tiedekuntien opiskelijoiden arvoja (kyllä, ne poikkesivat toisistaan) ja sitä miten ilmoitetut arvot poikkesivat todellisuudesta (poikkeamatkin poikkesivat toisistaan). Uusimmissa tutkimuksissa on saatu tulokseksi, että suomalaisten kolme tärkeintä arvoa ovat luonto, rehellisyys ja turvallisuus. Olin koonnut aikoinaan luetteloni sosiologian artikkeleista ja kirjoista, eikä siinä ollut yhtään noista kolmesta arvosta. 90-luvulla tutkimuksissa oli saatu suomalaisten tärkeimmäksi arvoksi terveys. Sitäkään en antanut aikoinaan vaihtoehdoksi.  

Janna Meunierin luettelossa arvoina on enimmäkseen persoonallisuuden piirteitä ja tapaa toimia ihmissuhteissa. Siitä löytyy monta kristillisten arvojen pohjalta olevan käytöksen kuvausta. Toisaalta ateistikin voi toimia samojen arvojen pohjalta. Kirjassa annetaan mahdollisuus nimetä omia arvoja, joita ei ole luettelossa. Tiedon jakaminen ei ollut valintaluettelossa, joten lisäsin sen itselleni. Kristillisyys ei ollut valittavana, mutta kylläkin henkisyys. Valitsin yhdeksi arvoksi. Henkisyyden. Se määriteltiin seuraavasti: Olla yhteydessä itseäni suurempiin asioihin. Saman voi valita myös noitatohtori.

Arto Pietikäinen luettelee kirjassaan "Kohti arvoistasi" 30 ns. johtavaa arvoa ja käsittelee viiden esimerkkihenkilön matkaa kohti arvojensa mukaista elämää ja samalla saa lukijan pohtimaan, miten soveltaa HOT menetelmää omaan elämäänsä.

ARVOINVENTAARI - ETSI ITSELLESI TÄRKEIMMÄT ARVOT - ja ala elää merktyksellistä elämää

Pyysin tekoälyä tekemään luettelon abstrakteista arvoista. Sen jälkeen tekoäly kysyi, haluanko, että se vielä ryhmittelee ne. - Halusin

Moraaliset ja eettiset arvot

• Rehellisyys, Oikeudenmukaisuus, Totuudenmukaisuus, Reiluus, Integriitti, Vastuullisuus, Altruismi

Henkilökohtaiset ja itseä kehittävät arvot

• Itseohjautuvuus, Itseluottamus, Itsekuri, Sisukkuus, Kunnianhimo, Utelu, Uteliasuus

Sosiaaliset ja yhteisölliset arvot

• Yhteenkuuluvuus, Solidaarisuus, Luottamus, Uskollisuus, Palveluhalu, Kunnioitus

Tunne- ja ihmissuhdearvot

• Rakkaus, Myötätunto, Empatia, Anteeksianto, Kiitollisuus, Kärsivällisyys

Älylliset ja luovat arvot

• Viisaus, Innovaatio, Luovuus, Avoimuus, Rehellinen uteliaisuus

Hengelliset ja esteettiset arvot

• Rauha, Pyhyys, Merkityksellisyys, Kauneus, Toivo

Ympäristö- ja yhteiskuntavakauteen liittyvät arvot

              Kestävyys, Vapaus,  Autonomia, Arvokkuus

Sitten pyysin luetteloa konkreettisista arvoista

Arkielämässä

• Ajankäytön kunnioittaminen — pitää lupaukset ajoissa
• Siisteys — järjestys kodissa ja yhteisissä tiloissa
• Talouden järkevyys — säästäminen ja budjetin noudattaminen
• Terveyden vaaliminen — säännöllinen uni, liikunta ja ravinto
• Luotettavuus — tehdään se, mitä on sovittu

Työelämässä

• Täsmällisyys — saapuminen ja määräaikojen pitäminen
• Asiakaslähtöisyys — asiakkaan tarpeen huomioiminen käytännössä
• Laadun varmistaminen — työn huolellisuus ja virheiden korjaus
• Avoin viestintä — palautteen antaminen ja vastaanottaminen
• Tiimityö — tehtävien jakaminen ja vastuun kantaminen

Ihmissuhteissa

• Läsnäolo — aidosti kuunteleminen ja ajan antaminen toiselle
• Lupausten pitäminen — se, että sanoista seuraa tekoja
• Tuen osoittaminen — auttaa käytännössä tarpeen tullen
• Rehellinen palaute — rakentava ja selkeä kommunikaatio
• Yksityisyyden kunnioittaminen — rajojen ja luottamuksen säilyttäminen

Yhteiskunta ja kansalaisuus

• Veronmaksu — osallistuminen julkisten palvelujen rahoittamiseen
• Lain noudattaminen — sääntöjen ja sopimusten kunnioitus
• Vapaaehtoistyö — konkreettinen apu järjestöissä ja yhteisöissä
• Äänestäminen — osallistuminen demokraattiseen prosessiin
• Naapuriyhteistyö — käytännön apu ja tiedon jakaminen paikallisesti

Ympäristö ja kestävyys

• Jätteiden lajittelu — kierrättäminen kotona ja työpaikalla
• Energiansäästö — valojen sammuttaminen, laitteiden järkevä käyttö
• Kestävä kulutus — harkitut ostot ja tuotteiden korjaaminen
• Liikkumisen valinnat — kävely, pyöräily tai julkinen liikenne
• Luonnon suojeleminen — paikallisten luontokohteiden kunnioitus

Talous- ja käytännönarvot

• Ajanhallinta — priorisointi ja tehtävien organisointi
• Dokumentoinnin huolellisuus — sopimukset, kuitit ja muistiinpanot
• Riskienhallinta — vakuutukset ja hätävarat
• Oikea ilmoittaminen — tietojen ja tapahtumien rehellinen raportointi
• Palveluhalukkuus — käytännön avun tarjoaminen naapuriin tai työkaverille

ELÄMÄN EPÄVARMUUS JA SISÄINEN RAUHA

Omassa tapausselostuksessani epävarmuuteni ja turvattomuuteni liittyi kykyyn luennoida. Kun aikoinaan sodanpelon keskellä rippileirillä leirin johtaja tuli kämppäämme ja luki psalmin 91, pelkoni ja epävarmuus Suomen kohtalosta vaihtui turvallisuudentunteeseen. Se oli ensimmäinen kokemukseni rauhasta, jota en ollut edes etsinyt. Sitten vuosien kuluttua siitä illasta tulin uskoon, löysin taas rauhan ja aloin elämän epävarmuuksien ilmetessä myös etsiä sitä. 

Janna Meunierin kirjassa kehotetaan rajoittamaan sellaisten asioiden murehtimista, joille ei itse mitään voi. 

Olin Ukrainan sotaa seuranneena päivänä kirjoittanut blogitekstin: LISÄÄ>>> Minulla oli kuitenkin tunne, että voin jotain. Voin rukoilla Jumalan lupauksiin vedoten. Minun ei tarvinnut HOT-ohjeiden mukaan rajoittaa murehtimistani tai ohittaa se kokonaan, vaan saatoin ja saatan vedota Raamattuun  sen lupauksiin. Yksi ensimmäisistä lupauksista, jonka löysin uskoon tultuani ja joka kolahti minuun vuonna 1974 oli: (Joh. 14:27) 

"Rauhan minä jätän teille: minun rauhani - sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö."

Vuosia tuon jakeen löytämisen jälkeen löysin laatikoita siivotessani pienen kortin, jonka olin saanut rippileirimme vetäjältä ja siinä oli tuo sama lause.

Kaikkein eniten elämässäni koin epävarmuutta silloin, kun jouduin 51-vuotiaana työttömäksi. Olin ollut vastavalmistuneena psykologina työtön, mutta silloin kuitenkin oletin vielä saavani alani töitä. 51-vuotiaana pelko siitä, etten saa vakituista työpaikkaa tunki jatkuvasti mieleeni. Sain lopetettua murehtimisen, kun aloin laulaa: Huomispäivää en mä tunne. Sen lause: - "Herra, jolle käden annoin, tuntee myös mun huomisen" - soi niihin aikoihin päivittäin mielessäni.

KUUNTELE>>>